näin sitten elämäni epämääräsimmän näkösen harpin, ja yllätys, se oli mun siskon. se oli aika monimutkasen näkönen.
kyseiselle siskolle totean itsepuolustuksesti että lapsilla (etenkin mulla) on yksin oikeudet ihan kaikkeen. ja että mä olin oikeesti söpö pienenä ja vieläkin. : D (olisinkin)
Myös päätin kertoa salaisuuden, joka me keksittiin siskoni kanssa. Mulla ei oo finnejä koska olin pienenä niin näppyläinen. Siis sen mukaan, ja olin viel ruma, punanen ja ryppynenkin.
USKOKAA, MÄ OLIN SÖPÖ JA OON VIELÄKIN!
kuka uskoo? x D