IRC-Galleria

Omistan kaksi korvakorua jotka olen saanut edesmenneeltä papaltani. Korvareikiä mulla on neljä. Eli täytyy aina testata onko toisen puolen reijät umpeutunut. Nyt toinen korviksista katosi. Olen kaivanut sängyt ja kaikki paikat.

Olen kuin äitini. Pidän samoja korviksia vaikka kymmenen vuotta. En halua tai osaa vaihdella niitä. Nyt täytyy löytää uudet joita varjella. Yksi kun neljästä enään tallessa. Kohta kymmenen vuotta olleena.

http://www.hilavitkutin.com/tag/oksennuspallo/

http://www.hawkin.com/find/category-is-Books/category-is-Books+for+Children/product-is-08385

Mene kuva-albumiini, ja etsi sieltä suosikkikuvasi.
Linkitä se tähän ja lisää tämä omaan päiväkirjaasi.

90% kaikista nuorista saisi paniikki kohtauksen jos Tokio Hotel seisoisi kymmenkerroksisen talon katolla, valmiina hyppäämään.

Kopioi tämä jos kuulut siihen 10% joka ottaisi popcornia ja menisi
talon alle ja huutaisi: JUMP ! JUMP ! JUMP !

Olen intohimoinen lukija. Olen tuhonnut taas kirjoja ja vähän mangaakin järjetöntä vauhtia.
Untinen-Auel: Maan lapset-sarja,
Mika Valtari: Sinuhe egyptiläinen
Kaari Utrio: Vaskilintu ja Vendela
Jean P. Sasson: Prinsessa
Juha Vuorinen: Kristianin nuoruusvuodet, Kristianin teinivuodet ja Kristian siviilipalvelusmiehenä
Christopher Paolini: Eragon, Esikoinen ja nyt kesken Brisingr

Mikään kirja ei ole kuitenkaan aikoihin aiheuttanut niin paljoa ajatuksia ja hekumointia kuin viimeisin äänikirja Conn Iggulden, Valloittaja - Tasankojen susi.
Parhautta. Mahtavuutta. Suutuin todella kun se loppui. Olin koko ajan kuulokkeet päässä, niin ulkona kuin punkassa. Nyt on ollut neljä päivää tyhjä olo. Mitähän nyt tekis. Haluan lukemista lisää. Snif. Pitää käydä isällä hakemassa lisää äänikirjoja.

1. Avaa paint.
2. Piirrä siihen peikko, itsesi(prinsessana,haltijana tai keijuna), lintu ja puu.
MUTTA, et saa kumittaa kuvasta mitään!!!
3. Lisää piirrustus päiväkirjaasi ja haasta 5 kaveriasi mukaan.

antaa mennä kaikki jolla on hermoja



Haastan taatan ja kaikki muut joillaon yhtä tylsää kuin mulla nyt.

Onko leffan katselu liian tylsää. Voin kertoa vinkin ainakin silmälasin omistajille.

Mene tarpeeksi etäälle televisioista/näytöstä eli niin etten näe tekstitystä ilman laseja.
Sitten lähmää linssit tahmein mieluiten hedelmämehuisin tai suklaisin sormin.
Irroita toinen sanka. Voit itse päättää kumpi. (Itselläni tämä irtosi aivan itsestään ilman erillistä irroittelua)
Leffa voi alkaa. Leikki etenee siten että yrität keskittyä elokuvaan vaikka linssit roikkuu. Haali muita häiritsemättä ympäriltäsi kaikkea krääsää mikä voisi tasapainottaa linssejä. (teippiä ei luonnollisesti löydy)
Yritä samalla keskittyä elokuvaan.

Saman leffan voi tuolla keinolla katsoa vaikka kuinka monesti ja aina siitä löytyy jotain uutta. Tuntematon kieli tuo lisähaastetta kun et edes ymmärrä puhetta.

Itse pääsin leffaan kiinni kun sidoin rastakumilenkillä palomiehenlenkin sangan tilalle tasapainottamaan linssejä. =^_^=

Toivottavasti saan pian uudet silmälasit.

Valvoin taas koko yön. Uni ei maistunut monien yrityksienkään jälkeen. Ajattelin lukea hetken. Luin Nanaa vaikka alussa se tuntui typerältä sarjalta. Pian huomasin lukevani jo viimeisiä sivuja kutos osasta mikä oli viimeinen mitä oli tarjolla. Kello oli myös 7.35

No yritin siis nukkua uudelleen. Heräsin, känny näytti 14.59. O_o ei Hyvää päivää koko päivä on menossa ohi.
Avasin koneen ja koneen kello näytti 11.08. Siis paljon se kello nyt siiten olikin?
Kävin kaikki kellot läpi ja todellakin se oli vasta 11.08
Tulin koneelle ja torkahdin ihan pieneksi hetkeksi. Ehkä puoleksi tunniksi tunniksi.
Heräsin siihen kamalaan yleishälytykseen joka kuuluu kello kuusi.
Sain hillittömän halvauksen (ne mölytoosat ovat taloni katolla eli se todellakin kuuluu kunnolla) odotin jo miekan laahausääntä ja kuoriaisia tulemaan syömään laiskan ruumiini. (En tajua miten se soitettiin jo kello 12.00)
Olin varmaan kymmenen minuuttia pukeutumassa ihan mihin vaan riepuun kiireellä että voisin kiirehtiä töihin mistä olen jo tunnin myöhässä. Alkaa 17.00
Onneksi katsoin taas kelloa ja tajusin että se on kaksitoista. Kai. Toivon mukaan. Ihan kukkasella.
Ei saa valvoa enään.

Siivoilen kämppää ja karsin myytävää sekä roskiinheitettävää kamaa säilyvistä. Tavaraa on paljon vaikken sitä tarvitsekaan. Akulle annan pöydän ja tuon kamalan sohvan. (siis itse vihaan sitä) Astioita on myös vaikka muille jakaa. Vaatteista puhumattakaan.


Vähän täytyy nyt myös miettiä mitä pitää kesällä hankkia.
Tarvitsisin:
Pölynimurin, kirjahyllyn, pienen sohvan jonka saa taitettua sängyksi, maalausteline, pakastin, sekä öljyvärikamaa. Nojatuoli olis mysö luksusta.
Eli jos jollain lojuu nurkissa jotain noista ylimääräisenä tai jos tietäis jonkun joka myisi edukkaasti ilmoittelisitko.

Pakko saada jostain joku joka toimittaa heinää halvemmalla. Tuo on liian kallista ostaa kaupasta.

Myytävänä: Marsu pareja häkkeineen ynnä tarvikkeineen. Jos jos haaveillette itse tai tunnette jonkun joka haaveilee kiltistä ja helposta lemmikistä saa kysellä lisää. Tärkeintä ei ole raha vaan hyvä koti.

En tiedä mikä siinä on mutta en kestä lämpöä paljoa. Heti kun helteet tulee alkaa mun aurinkokrapulani. Vaikken vietä aikaani suoraan auringossa (kuin harvoin ja pakotettuna silloinkin nahka valeltuna suojakerroin 50 koska olen aika nopeasti hilseilevä rapu). Nyt lämpöä on varjossa +17 ja makaan jo oksennuspisteessä läähättäen. Ulos on silti pian pakko mennä. Muut nauttivat kesästä, ottavat aurinkoa ja palloilevat pihalla. Itse olen kuin klonkku hiipen varjossa oksennuspussi mukana valittaen nahan palamista silmät tomaatin punaisina siitepölyn takia. Yön tullen kaivaudun luolastani kohti järveä toivoen ettei se pahuuden pallo nousisi enään taivaalle.
Sade on kiva juttu. On myös ikävä talvea.

Kävin aamuyöstä uimassa. Oli mahtava fiilis kun taivas muutti lähes tyynen veden lilaksi. Kuin olisi heijastavaan samettiin vajonnut. Tosin sitten aloin haukkoa happea keuhkojen kylmetessä ja juoksin nuotiolle turvaan.