IRC-Galleria

Monelle näyttää olevan vaikea ymmärtää, että vaikka olen monessa asiassa samaa mieltä Jokelan surmaajan kanssa, en silti hyväksy tekoa, vaan pidän sitä, paitsi hyvin sairaana ja turhana, myös hyvin typeränä.

Muistan itsekin ajatelleeni monesta asiasta hyvin samalla tavoin kuin hän. Elämän ja yhteiskunnan pohtiminen sai minut tuntemaan oloni raivostuneeksi, vihaiseksi ja avuttomaksi. Ei ollut ketään, joka olisi ymmärtänyt massasta eroavia ajatuksiani ja monesti ihmisten sokeus sai minut hulluuden partaalle. Tunsin syvää inhoa itseäni ja ihmisrotua kohtaan.

Olin ateisti ja elämisen tarkoituksettomuus ja sattumanvaraisuus kauhistuttivat minua. Ihmisten välinpitämättömyys ja epäkunnioitus luontoa kohtaan saivat minut kavahtamaan koko ihmisrotua.
En ole koskaan ollut poliittisesti kovinkaan aktiivinen tai siitä edes kiinnostunut, mutta koko yhteiskuntajärjestelmä ja sen kieroutuminen loivat sydämeeni suuren turvattomuuden tunteen. Median ja järjestelmän meille pakkosyöttämät kuvitelmat tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta saivat minut voimaan pahoin. Minäkään en halunnut osaani tämän lajin jäsenenä, halusin tappaa itseni, mutten uskaltanut.

Sittemmin elämäni suunta on kirkastunut ja uskallan taas uskoa ihmisiin ja heidän pohjimmaiseen hyvyyteensä. Uskon vihdoin parempaan tulevaisuuteen. Elämälläni on kaunis tarkoitus, kiitos lasteni. Ja olen hyvin pahoillani, ettei Jokelan surmaaja päässyt kokemaan samaa.

Teoriaa siitä, että muut ihmiset ovat arvokkaampia kuin toiset, olen aina inhonnut. Hitler ajatteli aikoinaan samalla tavalla ja jokainen tietää mihin se johti. Minusta jokainen ihminen on saman arvoinen, riippumatta siitä, missä hän on syntynyt, kenestä hän on syntynyt, millaisessa yhteisössä hänet on kasvatettu. Maine, varakkuus, koulutustaso tai status ei mielestäni kerro ihmisestä mitään. Minusta jokaisella ihmisellä on oikeus omiin mielipiteisiinsä, eikä yhdelläkään ihmisellä ole oikeutta päättää toisen ihmisen elämästä, tai sen päättymisestä.

Huudan kauan eläköön vallankumous! Se toistaa murhaajan sanoja, mutten tarkoita puolustaa häntä millään tavoin.

Hänen tavallaan uskon, että jos tahdomme elää toisenlaisessa, paremmassa maailmassa, meidän tulee toimia. Tällä en tietenkään tarkoita joukkomurhia, vaan yhteiskuntajärjestelmänne totaalista uudistamista. Jos jatkamme näin, unelmani tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta eivät voi koskaan toteutua. Heikkojen sorto ei tule tällä tavalla koskaan loppumaan ja auktoriteettien valta vain jatkaa kasvuaan. Voisin puhua loputtomiin näkemyksestäni paremmasta maailmasta, mutta siksi en tätä kirjoita.

Tästä tapauksesta en haluaisi syyttää ketään, mutta toivon että tästä lähtien nuorten pahoinvointiin ja koulukiusaamiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota ja niiden ehkäisemiseksi keksittäisiin parempia keinoja. En ala tarkemmin erittelemään niitä asioita, jotka mielestäni ovat johtaneet tähän pisteeseen. Se aiheuttaisi varmasti vain väärinkäsityksiä.

Olen hyvin pahoillani tämän pojan puolesta. Asioiden ei olisi tarvinnut ajautua tähän pisteeseen. Kunpa jokin olisi saanut hänet havahtumaan ennen hänen radikaalia päätöstään. Olen niin vihainen siitä, että tässä yhteiskunnassa tällainen on mahdollista.

Muistakaa että vaikka hänen tekonsa on anteeksiantamaton ja hirvittävä, hän oli vain 18-vuotias poika, joka oli hyvin ahdistunut ja henkisesti sairas. Olette pahoillanne hänen vanhempiensa puolesta, kuten minäkin, joten älkää haukkuko heidän rakasta poikaansa hirviöksi tai psykopaatiksi. He käyvät varmasti läpi kiirastulta, jota meidän on mahdotonta kuvitella. Älkää pahentako heidän oloaan puhumalla kauheuksia. Kyse on kuitenkin heidän pienestä, rakkaasta pojastaan, joka joskus oli vain pieni lapsi heidän sylissään.

Muistetaan uhreja ja etenkin heidän omaisiaan. Syyttömät ovat taas joutuneet maksamaan hengellään jonkun muun aatteiden puolesta. Toivottavasti tämä jää Suomessa viimeiseksi poliittiseksi taisteluksi, jossa riistetään ihmishenkiä.

Keskustelen mielelläni omista mielipiteistäni poikkeavistakin näkemyksistä, mutta toivon että jokainen tätä lukeva uhraisi edes yhden ajatuksen nykyiselle yhteiskunnalle ja sen toimintaperiaatteille.

Kiitos niille, joiden mielenkiinto on riittänyt näille riveille saakka.

Kauan eläköön vallankumous!