Minä hukkasin lanttuni hallinnan.
Taoin sormia pöytään kuin nuorempi Charlie Watts.
Viimein saapui paperi tärkeä,
Pompin ilmaan kuin vailla järkeä.
Pian laivaan töytään, sen nimi on Georg Ots.
Kun matkan loppu jo läheni,
Meni taalat ja ruplat väheni.
Käsi maassa kävi, nyt listoja sorvataan.
No, ei kai ne minua teurasta,
Vaikken olekaan SN-seurasta.
Multa tukka hävisi, kai se korvataan.