on suunnilleen kolmenlaisia vastauksia.
A) Kuka vittu sä oot, miks kommaat mulle, mee hoitoon stalkkari.
B) Vastauksia kommenttiin itseensä, ilman henkilöstä kiinnostumista, ihan vain asiallista keskustelnjatketta, tai vastaus kysymykseen.
C) Vähänkö toi oli hienosti sanottu, nyt alan kyl stalkata sua, ihan just kuten sä stalkkaat mua.
Aat on kummallisia. Njoo, jos joku kommaa mulle kerta toisensa jälkeen ilman että syntyy keskustelua sen suuremmin, kunhan vaan jättää kommentteja (varsinkin sekoja), ymmärrän että se kummastuttaa, hämmästyttää pientä blogaajaa. "Tunnetaaks me?" on sikäli ihan ok, mutta voi saada kysyjän noloon asemaan ("näiksä ton, se oli Lady Gaga ja mä menin kysyyn et tunnetaaks me") omissa silmissään. Ja onhan se vähän loukkaavaa.
Beet on mukavia, ne ottaa internetviestit ei-henkilökohtaisesti mutta silti niin, että niihin voi henkilökohtaisesti ottaa osaa. Mä yleensä päädyn toimimaan näin siksi, että ei huvita tutustua koko persoonaan, tulee vaan klikattua oletuskuvaan vastatakseni. Mikä on tavallaan reilua. Toisaalta joskus kysyjä toivoo syvempääkin keskustelua, jossa toiseen tutustuisi.
Ceet on imartelevia. Jos pystyy yhdella kommentilla osoittamaan, että on stalkkaamisen arvoinen (mitenkäs se menikään, blogini on kuin humalaisen hämähäkin kutoma verkko - eli taso ei ole tasaista), se on hienoa. Sekään tosin ei välttämättä johda sen syvällisempään tuttavuuteen.
Jos siihen tuttavuuteen pyrkii, vaikuttaa siltä, että keskustelu on itse pidettävä yllä (kunhan toinen on vastaanottavainen ja vastaavainen) vaikka väkisin. Jos syytä off-line -kaveruuteen on, se on ensin todistettava. Itsehän olen aina niin liian vastaavainen, paitsi miehille jotka tahtovat minusta klassisen tyttöystävän.
Ps. Haimme eilen pyörääni kaikenlaisia hauskoja pikku osia, kohta sillä voi jo varmaan ajaakin. Lukko maksoin melkein yhtä paljon kuin pyörä itse... mutta halusin sellaisen vanhan fillarin, nyt kun ostin käytettynä. En tykkää näistä uusista. Kilpapyörän hankin sitten, kun asun metsän keskellä kahdenkymmenen kilometrin päässä bussipysäkistä. Niillä vaan pääsee niin lujaa. Mutta tähän kaypunkiajeluun (8 kilometriä keskustaan) riittää hyvin hyvin yksinkertainen pyörä. Vaihteelliset ragailee useammin, IMO