IRC-Galleria

Olut, tuo ihmisen historian paras keksintö sitten tehosekoittimen ja koirantalutus hässäkän missä riittää narua monta metriä ja se kelaa itte ittensä takasin (flexi?).. Tuo otso-purnukka oli eilen illalla 45:n asteen kulmassa aika tiuhasti ja nyt oon ite samassa kulmassa.. vittu kun on paskasti rakennettu talo kun pitää välillä tukea noita seiniä. Pelaan kivi-paperi-sakset-spock peliä itteni kanssa että pitäskö mennä taas siitä mistä aita on sähköistetty ja ottaa yksi jumalan siunaama pelti-nalle kaapista.. taidanpa tehä näin. Ja taas voi hienosti todeta että "karapula ryyppy on tie alkoholismiin ja on hyvin pahasta, hyi hyi" vittu mikä hopea-hapsisten sinistä luomiväriä käyttävien formaliitintuoksuisten maailmanparantajien salaliitto, saatana. Minä voin hyvin. Myth busted. Mut ongelma tulee esiin siinä kun pitäs arpoa että monta sitä ottaa ettei eksy kännimaahan ja yhtäkkiä huomaa että perjantain ja sunnuntain välinen yö on tipotiessään, kaljantunnoissaan repinyt aika-avaruuteen niin ammottavan aukon että se on vaan kadonnut.. Mutta nyt jännittämään että miten äijän käy tässä taiteen hienoimmassa muodossa, tasoittelussa.

Monesti sitä miettii että onkohan kellään muulla aamusin vähän hankalaa olla kahella jalalla. Raottaa pikku simmujansa ja huomaa että on tullu sokeaksi, paniikissa rupee hyperventiloimaan eiliset tupakat vielä tuoreena mielessänsä ja ihmettelee olikohan iltamehussa metanoolia. No, rytmihäiriöiden tasotuttua pääsee taas tilanteen herraksi ja saa ne unihiekat kauhottua silmäkuopista pois ja uusi aamu valkenee pilvisen, vittumaisen harmaana. Mutta aamu on hyvä, ei saa pikkuasioista murehtia eikä valittaa, ei edes silloin kun keittelee aamukahvia ja huomaa tyynyn olevan edelleen siinä poskessa kiinni ja se jännää ritinää päästellen irtoaa siitä pikku hiljaa. No ei nyt aivan mutta kyllä se tukevasti oli siinä kun heräsin. Varmasti olis tullu seuraksi keittiöön se tyyny jos en olisi topakasti ylipuhunut sitä jäämään makuuhuoneen puolelle. Normipäivä.

*Edit*

Ja homma sen kun paranee! Nokialainenkin sai ihan uutta eloa kun puhuin mukavia ja kokeiltiin yhdessä ikean MDF:n kestävyyttä. Problem kaput.

En osaa oikein sanoa mistä johtuu mutta ei ota aivoon mikään.. Eikä ole volttejakaan veressä muuta kun ne mitä syntymässä on saanu, syntymähumala on hienoa. Ehkä se oikeesti laukas sitten tilanteen kun sain ton toisenkin avaimen tuohon etesen pöydälle hapettumaan.. ma ei tieta. Nyt voisin työllistää pikkasen Uudenmaan VPK:ta ja koittaa karistella pölyjä mun kokinhatusta. Leipasis murekkeen ja kattois minkälaisen infernon saan aikaseks tonne keittiöön.. :)

Sihteerikkö Sampy kirjaa päivän murheenkryynin.. tällä kertaa se tulee 30-v exän muodossa käymään saatana ihan kotona asti. Vittu että vituttaa jo valmiiks. Bisseä ei ole jolla sais vähän koppaa kuositettua tätä ihanaa koitosta varten, toivottavasti ei sanaakaan, oikeestaa yhtään mistään.. muistinko mainita että vituttaa. Hyvä. Näin ne hautakivien potkijat syntyy. Nyt tuntuu että voisin piruillakseni käydä monottamassa kolmensepän patsaankin kumoon. Pff, amatöörit hiippailee yöllä kaatelemaan kiljupäissään hautuumaalla, vittu tosta metrolla keskustaan ja steissiltä vauhtia, ukemilla ukot nurin ja helvetin kyytiä karkuun.. näin se homma etenee. Oonko muistanu vielä mainita että vituttaa?