IRC-Galleria

Voisin nukahtaa tähän koneelle ihan vaan jos antasin periks... Mutta kohta tulee äitikii käymään niin ei sitä passoo olla rähmällään konneella...

Jokseenkin on ollu rankkaa ja pelottaa, että typsy ei ainakaan jaksas olla mukana harjotuksissa. Ite oon saanu nyt potkua, kun sain lampaat vastuulleni. Niistä on enemmän seuraa minulle kun ihmisistä, mutta semmonenhan oon aina ollu. Kartan ihmisiä ja koitan pysyä etäällä uusista mahdollisista ihmissuhteista. Nykysetkin on jääny huonolle hoidolle, kun on niin kiirettä pitäny.

Kyllä nyt tällä hetkellä olen hirmuisen onnellinen, että olen työtön. Ei olis mitään mahollisuuksia hoitaa tasapuolisesti ja huolella perhettä, harrastusta ja työtä samaan aikaan... Ja vielä se muutto...! Kun ei osaa edes pakata... Tuntuu, että kaikki tavarat on tiellä ja tahtoo päästä niistä eroon, mutta... Mutta kun sitten ei ole varaa ostaa uusia, jos sattuu tarvihtemaan. Toki tällä kertaa jätän roskat ihan suosiolla pakkaamatta...

Sitä kun kahtoo jotain tavaraa lattialla... No, tulee olo, että voi v****, kun se on tuossa, mutta kyllä sitä vielä tulee tarvihtemaan. Ihan varmasti tuokin kirja/verho/peli/vaate on vielä tarpeellinen jossain vaiheessa. Tässä asunnossa oon ehkä oppinu liikaa jättämään tavarat sinne minne ne on tippunu/jääny... Kun ei vaan ole tilaa, minne laittaa. Millään tavaralla ei ole sitä omaa paikkaa. Paitsi astioilla ja saksilla.

Jospa tämä kaikki muuttus muuton jälkeen, kun on jopa kaappitilaa ja oma kellarikömmäkkö....