IRC-Galleria

Onneksi tämän päivän olin saanut lukulomaksi sitä kuvankäsittelykoetta varten... Tosin se se tais mennä penkin alle aivan totaalisesti... =(

Aamu oli tosiaan hassu, kun Jonna oli juminu telkkarin ääreen, eikä tullu minun viereen, kuten normaalisti. No sitten alko kamala jännittäminen, kun oli tulossa se ns. "työpaikkahaastattelu"... Aloin vaan siivota ja siivosin niin kauan, kun huomasin, että sieltä sotkun keskeltähän löyty tärkeitäkin papereita... =D Sitten niitä laittelemaan kansioon ja samalla aamuteetä lipittämään...

KUNNES! Ovikello soi... Oven silmästä nopeasti katsottuna näkyi naishahmo, jonka oletin olevan tämä odotettu ja pelätty haastattelija... Sehän reilu tunti meni mukavasti jutustellessa ja lähtiessään hän vielä varmisti, etten ollut säikähtänyt, vaan vielä olisin kiinnostunut tästä paikasta. =) Ja kyllähän minä olen! Jee! Kohta minulla alkaa työt. Tai siis EHKÄ alkaa tammikuussa. =) *happyy*

Niin... Eikä jännäys loppunut siihen.

Seuraavaksi kävin kuulemassa tyttäreni koulun sujumisesta... Se keskusteluvartti oli oikein mukava ja luulen, että tuommoisia pitääkin olla. Oli kiva kuulla, miten typsy pärjää. Ja hyvinhän se pärjääkin. Ja ope on aivan ihana... =) Ymmärtää hyvin, että jokainen on yksilö ja erillainen persoona. =)

No sitten se jo aikaisemmin mainitsemani koe... Ensin meinasin myöhästyä koko hommasta, kun auton oven lukko oli jäätynyt, eikä suostunut ottamaan avainta sisään kun puoliksi... Onneksi äiti oli tällä kylällä, joten soitin sille ja lähin jo kävelemään... Kerkesinkin jo poliisiaseman kohalle ja siitä äiti heitti loppumatkan. Enkä myöhästyny ollenkaan... Oikeestaan näytti siltä, ettei olis haitannu vaikka olisin ollu myöhässä vaikka vartin... =P Omituista opiskelua. Nii ja mistähän se resoluutio muutettiin... ÄH!

Nyt sitten jännään, millon kulta saapuu kotiin... Suomessa se on jo. *soitti just<3*

Nyt pitää koittaa saaha untakin... *epäilee kovasti onnistumista*