IRC-Galleria

~”Ei Jumalaa ole. Jos olisi, ei maailmassa tapahtuisi näin paljon pahoja asioita.” Onko näin? Onko Jumalan tehtävä maan päälle paratiisi, jossa kaikki on hyvin? Ihmisillä olisi ollut mahdollisuus elää rauhassa, mutta ahneus ja kiihkoilu veivät maailman sotiin. Jumala antoi meidän valita, ja nyt meidän ei pitäisi syyttää Häntä siitä, että valitsimme väärin, vaan meidän pitäisi turvautua hänen apuunsa. Sillä Jumala on armollinen ja rakastaa kaikkia, antaa voimaa kestää vastoinkäymiset. Mutta vain, jos uskaltaa luottaa ja avaa sydämensä, sillä Jumala ei tule ilman lupaa. Jumala odottaa niin kauan, kunnes ihminen on valmis ottamaan vastaan Jumalan rakkauden kokonaisuudessaan.


Tämä on sitten kirjoitettu siltä pohjalta, että uskoisin täysin Raamattuun. Näin ei kuitenkaan ole, en luota täysin siihen, että Raamattu on totta ja Jumalan sanaa. En pysty siihen, mutta sydämessäni tunnen, että on joku meitä isompi voima. Minulle se isompi voima on Jumala, luotan, uskon ja turvaan Häneen. Enkä nää mitään ristiriitaa siinä, sillä Raamattu on ihmisten kirjoittama. Usko on sydämen asia, eikä kukaan voi pakottaa ketään uskomaan. Usko on jokaisen henkilökohtainen asia, eikä sen perusteella voi nostaa ketään korkeammalle jalustalle.

Tuntuu myös siltä, että jos tunnustaa uskovansa Jumalaan, saa heti otsaansa leiman, joka rajaa sen, mitä voi ja mitä ei voi tehdä ja mitä tekee väistämättä. Esimerkkinä vaikkapa se, että tuntuu kuin kaikkia uskovaisia pidettäisiin kauheina saarnaajina, "Jos ette usko, palatte ikuisessa tulessa!" Kyllä, on noitakin tapauksia. Mutta miksi unohdetaan se, että muutamat ihmiset eivät tee koko ryhmästä samanlaista? Toimii suuntaan jos toiseenkin, eikä pelkästään uskovaisia kohtaan. Jotkut stereotypiat ovat niin juurtuneita, että niistä ei helpolla pääse irti.