IRC-Galleria

Miksi ei ikinä muisteta arvostaa sitä, mitä on, ennen kuin sen menettää? Aina vain valitetaan, että jotain puuttuu, mutta koskaan ei muisteta olla kiitollisia siitä, mitä jo on. Asioita pidetään itsestään selvyyksinä. Tämä pätee kaikkeen. Terveyteen, perheeseen, ystäviin... Silti virheistää ei välttämättä opi,vaan asia unohtuu, kun kaikki palaa takaisin ennalleen.

Mitä, mitä, mitä, mitä, mitä!! Loma?!?!?! Ei tämä voi olla mahdollista. Kyllä se nyt kuitenkin vain on. Huomenna on enää kuoroharjoituksia ja kokeiden palautusta, lauantaina kevätjuhla. Sitten se on ohi. Koko vuosi meni niin, että hurahti.. Vastahan menin lukioon! Äskettäin oli syysloma ja hetki sitten oli abit ja wanhat.

Jotenkin haikea olo. Tyhjäkin ehkä. Nyt pitää suunnata katse kesään, joka näyttää peloittavan kylmältä! On töitä, lomailua ja saa tavata uusia ihmisiä. Akut latautuvat ja syksyllä on taas kiva palata koulunpenkille. Ainakin yhden päivän verran :D Toisaalta on haikeaa, ettei näe kesällä kavereita, mutta toisaalta taas on melkein mukavaa ottaa vähän hajurakoa kaikkeen ja kaikkiin.

NYT ALKAA KESÄLOMA!

Kuinka usein tulee sellainen olo, että "apua, mitä minä menin tekemään", kun olet suostunut johonkin, mikä hetken miettimisen jälkeen alkaa arveluttaa? Minä olen kokenut sen tunteen ja monestikin, mutta kun olen kerran sanani antanut, niin minä myös pidän sen. Olen sanani mittainen nainen (=ei ole sitten kovin pitkä sana). Se ei ole välttämättä mikään maailman paras asia, sillä joskus olisi hyvä pystyä purkamaan lupauksensa. Älkää jaelko lupauksia liian helposti!

Milloin minun pitäisi tosielämässä laskea, onko piste ympyrällä vai ei? Minun mielestäni ei koskaan, sillä minusta ei tule matikanopettajaa! Ei missään nimessä. Tämä saa minut miettimään, miksi ihmeessä luen pitkää matikkaa ja miksi olen ottanut ainakin tsiljoona matikan kurssia kontolleni? Juuri näin! Oikea asenne todellakin...

Mitä jos kesä onkin kylmä? Kenestä se sitten tuntuu enää kesältä? Lämpöä kymmenkunta astetta ja aina vain harmaa taivas. Ketä innostaa? Ei minua ainakaan! Olisi´han se kuitenkin kesä, mutta, mutta... Ei se olisi! Lomaa toki olisi (no, olisi ja olisi), mutta siltä veisi kaiken pohjan kylmyys.. Tänne aurinkoa ja äkkiä!

Kun on kesä tulossa ja kaikki on niin ihanaa, niin miksi pitää olla niin toivottoman väsynyt aina? Kokeisiin pitäisi lukea ja viimeiset rästihommat tehdä. Miksi viimeisen kouluviikon pitää olla niin ahdistava ja kiireinen? Miksi meidän ei anneta nauttia auringosta ja vehreydestä?

Jos voisin, niin jättäisi viimeisen viikon oman onnensa nojaan ja tekisin, mitä ikinä haluaisin! Valitettavasti olen liian tunnollinen ja lähden nytkin lueskelemaan biologiaa (jota tylsempää ainetta saa hakea). On kuitenkin ihme, jos saan koko koealueen luettua! xD

Miksi ihminen hermostuu? Ja millaisia hermostumistyyppejä on?? Sanotaan, että silloin on hermostunut, kun suuttu jollekin ihmiselle ja huutaa tälle pää punaisena. Kuitenkin on myös sellaista hermostusta, jossa kädet hikoaa ja vatsassa mönkii matoja (en ole ikinä pitänyt oerhos vertauksesta). Tämän hermostuneisuuden aiheuttaa usein jännitys.

Kuinka usein päivässä ihminen hermostuu? Ja miksi hermostumista ilmennetään kahdella tavalla? Sanotaan, että "minä hermostuin tänään" tai "minua hermostutti tänään" ja ne on kaksi eri asiaa samalla sanalla kuvattuna.

Mielenkiintoista, vai mitä? :D

Kyllähän historiasta voi oppia jotain hyödyllistä, mutta miksi historian koealueiden on oltava niin pitkiä? Jamiksi pitää käydä koko hissan alue kertalaakilla?

Miksi?
Eikö olekin hyvä kysymys? Ärsyttävintä koko sanassa on, että aina, kun siihen vastaa, niin kysyjä voi kysyä sen uudelleen. "Miksi?" Minä niin haluaisin oppia vastaamaan tuohon niin, ettei siihen voisi esittää jatkokysymyksiä. Se taitaa kuitenkin olla mahdotonta. Toisaaltaan on hyvä, jos sinun vastauksesi asetetaan kyseenalaisiksi ja joudut oikesti miettimään, miksi vastasit niin kuin vastasit. Joudut perustelemaan mielipiteitäsi. Tämä seikka ei kuitenkaan pakota sinua pitämään tästä kysymyssanasta.

Sade.
Mä olen monesti miettinyt, että miksi pidän sateesta. Minähän melkein rakastan aurinkoa ja lämpöä, mutta nautin myös sateisista ja harmaista päivistä. Silloin on ihana olla alakuloinen ja vatvoa omaa sieluaan tai käpertyä lukemaan hyvää kirjaa. Parasta on silloin, kun tulee oikein isot lätäköt ja niihin pääsee hyppimään! Siinä on jotain alkukantaisen ihanaa. Pitäisikin harrastaa sitä taas tässä joskus! :)

HAVE YOU EVER..

Suudellut serkkuasi: en
Karannut kotoa: en
Ajatellut ihastustasi alastomana: Voihan sitä olla...:D
Lintsannut: En, ellei tänpäiväistä kotiin lähtöä oteta huomioon.. xD
Särkenyt jonkun sydämen: En kai nyt sentään! Ehkä äitin *hih*
Tehnyt jotain tyhmää: Kyllä

THE LAST TIME YOU...

Kävit suihkussa: eilen
Olit ulkona: Kun tulin kotiin

ABOUT YOU...

Romanttisin muisto: Itikat *wirn*
Paras asia elämässäsi: se, että osaan hengitää automaattisesti!
Taustakuvasi: enkeli

FAVORITE...

Väri: sininen
Bändi: Nightwish
Hiusmalli: piiiitkät!
Jäätelö: lakujätski jyrää!
Ruoka: valkosipuliperunat, liha ja sienikastike! *nam*

WHO.. .

Saa sinut nauramaan: Melkein kuka tahansa :D
Saa sinut hymyilemään: läheiset ihmiset, joille haluan hymyillä
Saa sinut hyvälle tuulelle: Ne, jotka oikeasti haluavat minun olevan iloinen!
Olet ihastunut: Mä en myönnä mitään.

DO YOU EVER WANT TO...

Olla joku muu: en
Olla vastakkaista sukupuolta: en todellakaan!

WHO WAS THE LAST PERSON...

Jota halasit: ööö... Henna, Riikka, Linda tai joku muu!
Jonka kanssa puhuit: Rasmus
Jota suutelit: Henkka
Jolle huusit: Enhän mä ikinä huuda xD
Jota ajattelit: Sellainen tyyppi, jota en haluaisi ajatella!
Joka laittoi sinulle viestiä: Linda varmaankin!
Joka särki sydämesi: Oikeesti, onko joku vastannnut tähän joskus rehellisesti...?

2 Tautia jotka oisit jättänyt sairastamatta:
vesirokko ja laiskimusmadonius!

1 asia jota kadut eniten:
En kerro, mutta kadun sitä enemmän kuin mitään muuta. Toisaaltaan se kasvatti minusta sellaisen kuin olen, joten ehkä se ei ollutkaan niin huono juttu :)