IRC-Galleria

Hei, ihmiset! Mikä juttu tämä on? Kauan kaivattu kesäloma alkaa ja tadaa: olet kipeä. sataa kaatamalla vettä ja on kylmää. Minä sain kylmästä ja harmaasta säästä ihan tarpeekseni talvella ja syksyllä, eikä kukaan halua sairastaa ekoina lomapäivinä. Varsinkaa, jos työt alkavat seuraavana päivänä. On kyllä tämä maailma harvinaisen mielenkiintoinen paikka. Mutta eikö se ole surullisen kuuluisaa, että mikään ei mene niin, kuin alunperin suunnittelee?

Ei ihminen saisi olla näin pohjattoman väsynyt, että ei jaksaisi pitää edes silmiään auki. Jotkut päivät ovat henkisesti ja fyysisesti niin raskaita, että ne kuluttavat loppuun. Ilmeisesti tänään on ollut sellainen päivä, enkä minä jaksa ajatella nyt mitään järkevää!

Haaste..

Kerro viisi asiaa tai juttua, joihin olet koukussa (tai ainakin melkein)ja miksi. Haasta sitten viisi seuraavaa kertomaan kompastuskivistään.

1. Äiti. Ei sitä ilman voisi tulla toimeen!

2. Psykologia. Mie aina olen psykologisesti kiinnostunut ihmisistä ;)

3. Kaverit. ovat rinnalla hyvinä ja huonoina päivinä.

4. Ääni. Ei elämää ilman laulamista :(

5. Makarooni ja jauheliha! Ah! Kuuluu jokaviikkoiseen menuun :D

Miksi ei ikinä muisteta arvostaa sitä, mitä on, ennen kuin sen menettää? Aina vain valitetaan, että jotain puuttuu, mutta koskaan ei muisteta olla kiitollisia siitä, mitä jo on. Asioita pidetään itsestään selvyyksinä. Tämä pätee kaikkeen. Terveyteen, perheeseen, ystäviin... Silti virheistää ei välttämättä opi,vaan asia unohtuu, kun kaikki palaa takaisin ennalleen.

Mitä, mitä, mitä, mitä, mitä!! Loma?!?!?! Ei tämä voi olla mahdollista. Kyllä se nyt kuitenkin vain on. Huomenna on enää kuoroharjoituksia ja kokeiden palautusta, lauantaina kevätjuhla. Sitten se on ohi. Koko vuosi meni niin, että hurahti.. Vastahan menin lukioon! Äskettäin oli syysloma ja hetki sitten oli abit ja wanhat.

Jotenkin haikea olo. Tyhjäkin ehkä. Nyt pitää suunnata katse kesään, joka näyttää peloittavan kylmältä! On töitä, lomailua ja saa tavata uusia ihmisiä. Akut latautuvat ja syksyllä on taas kiva palata koulunpenkille. Ainakin yhden päivän verran :D Toisaalta on haikeaa, ettei näe kesällä kavereita, mutta toisaalta taas on melkein mukavaa ottaa vähän hajurakoa kaikkeen ja kaikkiin.

NYT ALKAA KESÄLOMA!

Kuinka usein tulee sellainen olo, että "apua, mitä minä menin tekemään", kun olet suostunut johonkin, mikä hetken miettimisen jälkeen alkaa arveluttaa? Minä olen kokenut sen tunteen ja monestikin, mutta kun olen kerran sanani antanut, niin minä myös pidän sen. Olen sanani mittainen nainen (=ei ole sitten kovin pitkä sana). Se ei ole välttämättä mikään maailman paras asia, sillä joskus olisi hyvä pystyä purkamaan lupauksensa. Älkää jaelko lupauksia liian helposti!

Milloin minun pitäisi tosielämässä laskea, onko piste ympyrällä vai ei? Minun mielestäni ei koskaan, sillä minusta ei tule matikanopettajaa! Ei missään nimessä. Tämä saa minut miettimään, miksi ihmeessä luen pitkää matikkaa ja miksi olen ottanut ainakin tsiljoona matikan kurssia kontolleni? Juuri näin! Oikea asenne todellakin...

Mitä jos kesä onkin kylmä? Kenestä se sitten tuntuu enää kesältä? Lämpöä kymmenkunta astetta ja aina vain harmaa taivas. Ketä innostaa? Ei minua ainakaan! Olisi´han se kuitenkin kesä, mutta, mutta... Ei se olisi! Lomaa toki olisi (no, olisi ja olisi), mutta siltä veisi kaiken pohjan kylmyys.. Tänne aurinkoa ja äkkiä!

Kun on kesä tulossa ja kaikki on niin ihanaa, niin miksi pitää olla niin toivottoman väsynyt aina? Kokeisiin pitäisi lukea ja viimeiset rästihommat tehdä. Miksi viimeisen kouluviikon pitää olla niin ahdistava ja kiireinen? Miksi meidän ei anneta nauttia auringosta ja vehreydestä?

Jos voisin, niin jättäisi viimeisen viikon oman onnensa nojaan ja tekisin, mitä ikinä haluaisin! Valitettavasti olen liian tunnollinen ja lähden nytkin lueskelemaan biologiaa (jota tylsempää ainetta saa hakea). On kuitenkin ihme, jos saan koko koealueen luettua! xD

Miksi ihminen hermostuu? Ja millaisia hermostumistyyppejä on?? Sanotaan, että silloin on hermostunut, kun suuttu jollekin ihmiselle ja huutaa tälle pää punaisena. Kuitenkin on myös sellaista hermostusta, jossa kädet hikoaa ja vatsassa mönkii matoja (en ole ikinä pitänyt oerhos vertauksesta). Tämän hermostuneisuuden aiheuttaa usein jännitys.

Kuinka usein päivässä ihminen hermostuu? Ja miksi hermostumista ilmennetään kahdella tavalla? Sanotaan, että "minä hermostuin tänään" tai "minua hermostutti tänään" ja ne on kaksi eri asiaa samalla sanalla kuvattuna.

Mielenkiintoista, vai mitä? :D