IRC-Galleria

Yhtä toivon enemmän kuin muuta
Paljon sen vuoksi antaisin
Että tuntusit oikeesti miten paljon sä haavoitit
Ja miten kerran toisensa jälkeen se kaikki uudestaan nöyryytti
Älä väitä ettei oo sulla muka muistoo
Vai pidätsä mua tyhmänä
Jolla ei oo väliä
Itsestään selvyytenä
Lasten palapelinä

Pokkaa sul on ainakin
Se on käynyt selväksi
Liikaa oot sen varjolla jo varastanut anteeksi
Mistä sait sen käsityksen
Et noin voi tehdä toisille?
Mut se mun täytyy kyllä myöntää
Sul on pokkaa ainakin!

Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa
Varsinkaan kun se mitään muuta ei
Mut tekisitkö sä uudestaan
Saman jos saisit valita
Onko sussa jäljellä palaakaan
Inhimillisyydestä?

Pokkaa sul on ainakin
Se on käynyt selväksi
Liikaa oot sen varjolla jo varastanut anteeksi
Mistä sait sen käsityksen
Et noin voi tehdä toisille?
Mut se mun täytyy kyllä myöntää
Sul on pokkaa ainakin!

Joo mä tiedän mitä tunnen
Mutta koskaan sitä ääneen sano en
Mä pelkään että joskus
Peilistä katsoo sun kaltainen
Mä en suutu Enkä raivoo Enkä huuda
Siihen suostu enää en
Yksi ainoo katso jota et ymmärrä kuitenkaan
Kertoo enemmän kuin kaikki sanat yhteensä
Siitä mitä tapahtuu syvällä mun sisällä
Ja siitä mikä odottaa vielä sitä hetkeä
Kun oon vapaa kaikesta mitä kannan mukana
Tiedän kuka sinä oot
Mut onko sulla hajua
Siitä mihin päässyt oon ilman sinun apua
Oikeastaan minun pitäisi kai kiittää sinua
Avasit mun silmät enkä usko enää satuja

Pokkaa sul on ainakin
Se on käynyt selväksi
Liikaa oot sen varjolla jo varastanut anteeksi
Mistä sait sen käsityksen
Et noin voi tehdä toisille?
Mut se mun täytyy kyllä myöntää
Sul on pokkaa ainakin!

Mistä sait sen käsityksen
Et noin voi tehdä toisille?
Mut se mun täytyy kyllä myöntää
Sul on pokkaa ainakin!
Pokkaa ainkin!