Hetken vielä, tämä puoli
maailmaa,
hetken vielä, nukkuu yötä
valkeaa.
Sä mietit kuinka mikään
satuttaa voi niin.
Parhaat vuotes, kaikki
maahan poljettiin.
Puoltakaan sun kivustas en
voi tietää,
sanat kaikki vailla voimaa
ilmaan jää,
mut joku aamu, mä tiedän
sen,
sä heräät huomaamaan,
sinä selvisit ja kelpaat
kelle vaan.
Ja sä oot kaunis, vaikket
enää tunne niin,
ne vaikka veivät sulta uskon
ihmisiin.
Hetken vielä, nukkuu puoli
maailmaa,
hetki vielä, kirkas aamu
aukeaa.
Puoltakaan sun kivustas en
voi tietää,
sanat kaikki vailla voimaa
ilmaan jää,
mut joku aamu, mä tiedän
sen,
sä heräät huomaamaan,
sinä selvisit ja kelpaat
kelle vaan.