Tiedän etten tuu saamaan vanhoja aikoja takas,
mut aina voi elää toivossa.
Toivon että joku päivä voitaisiin nähdä,
mutta tiedän että niin ei käy.
Olisi niin paljon sanottavaa ja kerrottavaa,
ajat on muuttunu siitä päivästä ku lähit,
en sanonut usein vai sanoinko ollenkaan että sua rakastan,
olinhan mä nuori mutta olisi pitänyt sanoa mitä ajattelen,
nyt tekee kipeetä ku tiedän että jotain tärkeetä jäi sanomatta.
Kumpa silti tietäisit sen että haluun sut takas enemmän ku mitään muuta,
eikä kukaan voi korvata sun paikkaa mun sydämmessä,
pysyt siellä aina muistoissa.
Iltaisin katselen tähtiä ja toivon sinun katsovan alas ja hymyilevän minulle,
niinkuin ennen teit,peittelit ja luit iltasadun.
En mä sua takas saa, mutta muistoista en päästä irti !
Vaikka ne satuttaa, on niissä palanen sua !
Isä<3