IRC-Galleria

@junkmail - Karu Totuus


Mä katsoin lentokoneiden nousua läheiseltä kukkulalta, oli jo
auringonlasku, mutta sekään ei tuntunut pahalta.
Kuunneltiin äänii, noustiin atmosfääriin ja lentokoneiden kanssa
unelmat lensi maailman ääriin.
Mul oli päällä villapaita, isobroidilta saatu. Se uhkas vetää turpaan jos
se likaantuu.
Mut mun kaverit hyökkäs päälle ja vaikka työnsin niitä etäälle, paita
päätyi loppujen lopuksi tyynyksi mättäälle.
Meil oli niin tiivis jengi ja helvetin hauskaa, etten ajatellut miksi mua
välillä ahdistuttaa.
Se selvis myöhemmin, kun aloin vielä huomaan että tosifrenditkin, ne
oli vaan kuvitelmaa.

Karu totuus mun lyhyestä elämästä.
Tää on karu totuus mun valinnasta väärästä.
Tää kertoo, mun kavereista entisistä.
Tää on karu totuus kaikista näistä päivistä.

Mä olin se, joka sai sut silloin uskomaan meihin, arkipäivän ihmeisiin ja
mun tunteisiin. Sä olit se ihminen, joka minut silloin jätti, petti, käytti
ja nyt lopulta selätti. Mä en ois pystynyt rakastamaan sua tämän
enempää, ja ehkä se oli syy miksi sä lähdit menemään. En varmaan
ikinä pysty rakastumaan muihin, kipu lähtee sydämestä, kulkee
ytimiin, luihin. Kuka oiskaan uskonut, et tää suhde on ansa. Olisin
tehnyt sun vuoksi mitä tahansa, tekemällä parhaansa ei voi aina
onnistuu, sitä vaan lannistuu. Tää on,

Karu totuus mun lyhyestä elämästä.
Tää on karu totuus mun valinnasta väärästä.
Tää kertoo, mun kavereista entisistä.
Tää on karu totuus kaikista näistä päivistä.

Mä lopetin koulun ja kadun sitä ratkaisua, kuvittelin että elämä alkais
siitä jotenkin helpottua. Mutta toisin kävi, nyt olen aivan yksinäni,
ymmälläni, kelaan elämääni yksin päässäni. Ei oo aina varaa kustantaa
ees omaa vuokraa vaan joudun lainaan frendeiltä ja hakeen porukoilta
ruokaa. Eikä myöskään ole naista, jonka kanssa viettää aikaa,
näyttää sille mitä yhdes voitais saada aikaan. Jotkut vanhat frendit
baareis silloin tällöin moikkaa, harvat saattaa tarjoo huikkaa, toiset
pyytää senkin kuittaa. Mut oikeet frendit, niit ei rahallakaan saa. Ne
on ja pysyy, ois aika alkaa tajuumaan.

Mc Mane: Rakkauden hinta


"Koskaan ei tiä mitä tulee tapahtuun...
Ja kelle tulee tapahtuun...
Se voi olla joko sun pahin vihamiehes...
Tai rakkain ystäväs...
Tai oma Rakas...
Tai jopa sä itte...

Rakkauden hinta on suuri...
Elämä on täynnä onnettomuuksia...
Tässä on yks tarina eräänlaisesta onnettomuudesta..."


Ensilumen saapuessa tyttö ikkunassa hymyili ja katseli/
Miten lumihiutaleet maan kasteli/
Poika tarttui tyttöö kädestä ja katsoi silmiin/
Tyttö kirkkain silmin taas katseli pilviin/
Oli tytön syntymäpäivä ja ilma niin kaunis/
Siitä mielellään vaikka koko päivän nauttis/
Mut poika kertoo että sil on tytölle yllätys/
Tästä lahjasta tyttö aivan varmaan yllättys/
Poika lähti pihalle jo starttaamaan autoo/
Tyttö empi "mitähän se jätkä oikein hautoo"/

Sit tyttö meni istumaan repsikan paikalle/
Nopeasti turvavyöt kiinni laittaa se/
Kun huomaa miten ensilumi on jäätynyt/
Tienpintaan kiiltävänä päätynyt/
Sitten poika painaa kaasua ja lähtee kohti/
Kultasepänliikettä mut se tyttö pohtii/
Kun ei tiedä vielä mitä poika oikein antaa/
Eikä osaa aavistaakkaan rakkauden hintaa/
Tyttö silmät kiiltävänä katsoo maantien pintaa/
Hiljaa henkee vetäisee ja koittaa omaa rintaa/
Tuntee miten sydän kovempaa tavallist hakkaa/
Silti iloisin mielin he jatkavat matkaa/
Poika hymyilee ja silittää tytön päätä/
Samalla kun renkaat pyörii ylikierroksia jäällä/

Kunnes yllättäen tulee vastaan väistämätön mutka/
Jarrut ei pelaa nyt tyttö alkaa huutaa/
Ei siinä tilanteessa pysty mitään miettiin/
Kun satalasissa ja auto lähtee heittelehtiin/
Auto törmää tienviittaan ja rysähtää penkkaan/
Ne luuli et kaikki on ohi kunnes tulee rekka/
Samaan mutkaan eikä sekään pysty jarruttaan/
Nyt jo poikakin alkaa hädissänsä huutaan/
Hän katsoo tyttöä vielä viimeisen kerran/
Ja sanoo tytölle "aikaa on vielä hetken verran/
Mä rakastan sua ei pelätä kuolemaa/
Ei oo aika meidän lähtee nyt eikä vielä huomena/
On tuonela meistä niin kaukana pysy vahvana/
Kätesi risti ja rukoile vaan parasta/
Rakkauden ja hengen menetys on aivan liian varhasta/
On mahdotonta luopua rakkaudesta parhaasta"/

Mutta rekka ei odota vaan tööttäys kuuluu/
Tyttö itkee ja auton lasit huurtuu/
Poika yrittää hädissänsä auton ovee avata/
Mutta aika loppuu ja rekka luisuu auton takana/
Kuuluu suuri törmäys ja silloin kaikki sammui/
Niin suuressa vauhdissa selvitä ei voi/
Rekkakuski kuoli ja auto kaatui maantielle/
lopulta ambulanssikuskit löysi verisen miehen/
Penkasta autosta rekka-auton alta/
Poika oli huonossa kunnos tilanne näytti pahalta/
Mutta pari viikkoo eteenpäin ja hän teholta heräs/
Katsoi ympärilleen että missä tyttö lepäs/

Hoitaja selitti jotain erityistarkkailemisesta/
Ja tytön pienen pääkallon murskautumisesta/
Aivoverenvuodosta ja halvaantumisesta/
Sekä maksasta puhjenneesta/
Poika voinut ei käsittää että mitä tapahtui/
Kunnes häneen mieleensä taas muistui/
Iso kolari jossa rekka ajoi päälle/
Kun oli ajanut liian kovaa tien jäälle/
Poika purskahti lohduttomaan itkuun/
Kyynel toisensa jälkeen silmäst tippuu/
Hän painoi päänsä tyynyyn takaisin/
Ja toivoi että tuohon hetkeen vielä palaisi/

Parin viikon jälkeen Poika pääsi kotiin sairaalasta/
Mutta tiesi ettei tyttö ole häntä vastassa/
Hän tallusti lumisessa säässä yksin kotiin/
Kylmissänsä yksin talvee vastaan soti/
Kun hän pääsi kotiin hän otti esiin kynän/
Sekä paperia ja myöskin kännykän/
Hän puhelimen käteen otti ja soitti/
Sairaalaan kysyäkseen että mikä tytön vointi/
Mutta suru-uutisen hän kuuli puhelimessa/
Että hänen tyttönsä makaa nyt 00-kerroksessa/
Nuori tyttö ikää vasta kuusitoista/
Maailman julmuutta nyt kirosi ja huusi poika/
Kunnes paikalleen juuttui ja kännykän tiputti/
Nyt elämisellä itseään vaan kidutti/
Hän lähti kotoa kävelemään kohti siltaa/
Kohti mutkaa jossa huudettiin kilpaa/
Jossa viimeisen kerran tytön äänen kuuli/
Jossa tytön hengissä selviävän luuli/
Nyt poika katsoo ylös ja hymyilee taivaalle/
Lupaa että tulee tytön luokse taivaaseen/
"Lupasinhan olla ikuisesti sun luona"/
Tuona hetkenä poika huomaa/
Kuinka sillan alle tunneliin iso rekka kiitää/
Poika ristii kädet ja elämästään kiittää/
"Lupasinhan että vielä joskus tulen luokses/
Se aika on nyt mä teen mitä vain sun vuokses"/
Tippuu vika kyynel "nyt on sun luokses matka"/
Eikä kumpikaan heistä jäänyt elämäänsä jatkaan.../

"Muista että onnettomuuksia voi sattua jokaiselle...
Niin hyville kun huonoillekkin ihmisille...
Ei onnettomuudet oo ihmisistä kiinni aina...
Se on vaan karu totuus ettei ikinä voi tietää tosiaan mitä tulee tapahtuun..."

Mc Mane: Tyhjä peili



Taas on yks päivä takana ja vaihteeks makaan sängyl/
En haluu kuulla kestään joten laitan kii mun kännyn/
Tumma pilviverho peittää taivaan ja mun mielen/
Mikä meni pieleen mikset makaa sä mun vierel/
Huone pimenee samalla ilma viilenee/
Tyhjää kylmää ilmaa laskeutuu mun vierelle/
Tajusin jo aikoi sit et on turha menneisyyttä/
Yrittää muuttaa ja on turhaa menneit syyttää/
Keltä vastauksia kysymyksiin joita päässä pohdin/
Kukaan kuitenkaan ei vastaa joten keltä kysyy tohdin/
En jaksas enää aamuun herää enkä mennä nukkuun/
En haluis enää kysymyksii kerää koska niihin hukkuu/
Pelkään katsoo peiliin pelkään koska sieltä katoon/
Pelkään koska peili särkyy pelkään koska kaikki hajoo/
Näin rakkaus muuttu vihaks tulee vihattuu rakkaimpaa/
Rakkaus ja viha käsi kädes kulkee välil maan ja taivaan/

Kertsi:

Onko kaikki turhaa mitä koen tai tunnen/
Näitä ajatuksii kelaan silti peitän tunteet/
Pyörittelen päässä kaikkee niinkun paloi palapelin/
Totuutta ei voi paeta ei ees vaikka kääntyy selin/

Onko kaikki harhaa mitä näen tai mietin/
Oliko turhaa aika jonka sun kanssas vietin/
Ei enää syytä elää ei enää syytä lepää/
Ei enää syytä herää ei en mä syytä ketään/


Liian paljon suunnitelmii liian monta päämäärää/
Liian paljon suunniteltiin ei voinu pää määrää/
Laitan kädet ristiin silti ei tuu apuu mistään/
Seitsemän kuolemansyntii rintaan syvälle pistää/
Ne peittoaa koko pyhän kolminaisuuden/
Uskon toivon rakkauden ja koko tulevaisuuden/
Kun ykskin näistä puuttuu ei silloin toimi mikään/
Niinkun tuolist jalka uupuis mikä sitä pystys pitäs/
Kirjoitan riimei myöhään kirjoitan pääni tyhjäks/
Tulee koko arkki täyteen mutta ei se auta yhtään/
Heitän kynän pöydälle ja jätän riimit siihen/
Oon päättäny en sun perääs enää itke/
Suljen silmät annan ajatusten ottaa vallan/
Ainoastaan näen omat kädet mullan alla/
Sitten avaan silmät katson ylös ulos ikkunasta/
Näen miten kauniit kirkkaat tähdet koristaa taivasta/

Kertsi

Peilistä alkaa katoon mun kuva jo vähitellen/
Päivät punasella tussil valokuvii väritellen/
Käy aika vähiin ellen mä tuu pian takas järkiin/
Mut tartun vodkapulloon vedän ykkösellä lärviin/
Mä alan nauttiin tästä, ei enää mikään estä/
On vaikee irti päästää, sairaasta elämästä/
En tiedä kauan kestän, mun silmätkin verestää/
Kuin heräisin vedestä, oon pudonnut veneestä/
Ei enää mikään auta, ei enää kantaa naulas/
Kun köysi roikkuu kaulas, on elämä niin hauras/
Ite saat kantaa kaunas, siks en oo enää rauhas/
Ei homma enää hanskas, vaan hanska roikkuu haudas/
Ei mikään enää auta kun paha maan valtaa/
Paholainen vetää enkeliltäkin jalat alta/
Tää alkaa haiskahtaa moraali-itsemurhalta/
Minkäs voit kun Jumalakaan ei auta jumalauta/

Kertsi

Harhakuvitelma - Unohdus Satuttaa



Rakastan sua, noita sanoja, olen jaksanut hokea,
tunteja, näkemättä sinua,
sä et usko kuinka mulla on ikävä,
eikä tämä tunne taida vielä hävitä,

pitkään aikaan, tuskin ikinä koskaan,
kaikki kyyneleet ovat jo eksyneet tuskaan,
eikä tämäkään biisi tuo mulle lohtua,
mikään ei ole mitään ilman sinua, kulta,

muistatko ku mä pyysin et nukkuisit kanssani,
edes puoli tuntii, olisit vierelläni,
sitten kun herättiin, huomasin et olit lähelläni,
löysin sen, kadotetun elämäni,

kuinka kaunis oletkaan, sanoin silloin sulle,
saat merkityksen tuon lauseen joka tavulle,
eikä kaikki kaunis saa, tai voi aina kadota,
kai sä tiedät et mä rakastan sinua.

kerto:
Rakastan sua,
kai sä tiedät kultaseni, että unelmilla täytyy aina olla kasvot,
Rakastan sua,
eikä ikävä seurassasi enää jaksa taistella oikeuksistaan,
Rakastan sua,
enkä mahda sille minkään enkä sinuutta olla halua,
pelottaa vaan, että unohdus satuttaa, mutta muistot ne murhaa,


Rakastan sua, ja mä mietin että mikä meni vikaan,
sitten tajuan että minä kukas muukaan,
aiheutin sulle taas paljon surua,
ilman tarkoitusta, ilman mitään aikomusta,

niin kutsutusta, elämäst ei oo mitään jäljellä,
sä veit sen kokonaan täysin tietämättä,
mä haluun sut vierelleni viettää ikuisuuden,
ja ikuisuuden jälkeen vielä toisen samanlaisen,

muistatsä ku me silloin tavattiin,
me naurettiin, ja uusi ajanlasku keksittiin,
mä haluan palata siihen hetkeen takaisin,
et voisin tehdä kaiken tyhmyyden toisin,

tottakai tekisin toisin jos vaan voisin,
tän suhteen eteen silloin kyllä urakoisin,
mietin et ajatteletko sinä yhtää minuu,
tän biisin joka sana on rakkaudesta sinuun.

Harhakuvitelma - Mä tarvitsen sua




Ota sydämeni, pidä huolta siitä
ettei kukaan koskaan riko vaan sitä
mä. Ota sydämeni, pidä huolta siitä
koska kultaseni rakastan mä sua

kulta mullon ikävä sua
enkä mä pettäis ikinä sua
ikävä sua, saa mut pitämään sua
tärkeimpänä ihmisenä aina iänkaikkisesti
tää elämän pesti saa kanssas kestää ikuisesti
ja testi, vaikeuksista on koettu jo
maailmansairauksista on tarpeeksi hoettu jo
ja kuinka vaikeeta on elämä on todettu jo
ja omantunnon tuskat tyhmyydestä podettu jo

Ota sydämeni, pidä huolta siitä
ettei kukaan koskaan riko vaan sitä
mä. Ota sydämeni, pidä huolta siitä
koska kultaseni rakastan mä sua

en ole ikinä nähnyt noin kaunista koskaan
ennen uskoin siihen ettei ilo ole siihen roskaan
luulin että pehmeen hiekan alla ottaa kallio
luulin et oon maailman ainut elävä raunio
ja sä sait mut uskoon ettei pidä elää menneessä
kuitenkin loppujenlopuksi ollaan samassa veneessä
kaikki on yksilöitä ei massaa edes olekaan
kun kaikki jaksaa rakastaa on tulevaisuus valoisaa

pidä huolta musta, mä tarvitsen sua
kanssasi on kaikki ihan helppoo
on niin helppo olla onnellinen
et se pelottaa mua, se pelottaa mua

Ota sydämeni, pidä huolta siitä
ettei kukaan koskaan riko vaan sitä
mä. Ota sydämeni, pidä huolta siitä
koska kultaseni rakastan mä sua

Harhakuvitelma - Jos mä nyt kuolisin



ei kukaan voi väittää etten ois yrittänyt
tai etten ois kaikkea peliin pistänyt
mut nyt tajuun että yritin turhaan
siirtää elämäni siihen oikeeseen uraan
ku kukaan ei ees tajuu kuka mä oikeest oon
jos mä huudan apuu, niin ne miettii huutakoot
sitä oppii turvautumaan siihen itsesääliin
miettivät et oon hölmö toiseen potenssiin
niin on se sitten kai se tottakin
miksi helvetissä mä muuta väittäisin
koska kukaan ei kuitenkaan ota uskoakseen
en mäkään enää usko minuuteen
turhaa mä olen kenellekään uskollinen
koska musta kuitenkin tehdään syyllinen
paha ihminen, vaikken mitään ois tehny
ei vittu, minne mun elämä on menny

jos mä nytten kuolisin
ei kukaan kaipaamaan
jäisi ja varmaan ei
kukaan ees huomaiskaan

niin kellään ei oo mitään hajuu
et kuinka vitusti muhun nyt sattuu
ja ei se kyllä ketään kiinnostakaan
kunhan jaksaa vaan tuijottaa omaa napaa
tuntuu et muiden rakkaus on tosi halpaa
multa ne pyytää satakertaista hintaa
en mä omast mielest oo pyytänyt paljoo
en super kallist autoo tai loisto taloo
mut joo, elämäni mennyt ohitseni
vei mukana onneni, jätti kaipaukseni
surukseni, ei mua kiinnosta mikään
teen mitä teen, ei siinä ole mieltä
en jaksa kieltää enkä ees myöntää
en jaksais mistään välittää
tätä on vaikee selittää mut mitä väliä
ei teistäkään kukaan vittuukaan välitä

jos mä nytten kuolisin
ei kukaan kaipaamaan
jäisi ja varmaan ei
kukaan ees huomaiskaan

anna minulle minun syntini anteeksi,
anna minulle anteeksi x8

jos mä nytten kuolisin
ei kukaan kaipaamaan
jäisi ja varmaan ei
kukaan ees huomaiskaan
x2

Harhakuvitelma - Sinä Vain


Mä olen kelannut sua monta vuorokautta/
kuukautta/
tää alkaa ole jo sairautta/
Jotenki mun ajatukset kulkee aina sun kautta/
vaik sä olet ostoskeskus ja mä vaan kyläkauppa/
olet silti muistoissani todellista varautta/
en vain muistanu sydämeni haurautta/
kun suhun rakastuin sain sen tuntee pahimman kautta/
jos saisin sut en tarvis muuta rikkautta kultaa/
tiedän etten ole täydellinen myönnän sen/
paikasta sydämestäs olisin antanut kaikkeuden/
uhrannut hulluuden/
puolesta rakkauden/
ilman sua olen kaikkien keskellä yksinäinen/
olen kirjoittanut sulle tuhat biisii kultaa/
olen halunnut vain antaa kaiken tunteisiisi kulta/
ja mä tiedän etten saa sua lähelleni/
ja kai se on ihan oikein itselleni/
mä pelkään että se on oikein itselleni/

Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan/
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan/
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait syttymään/
Sinä vain, olet aina ainoain/

Sä yksi yö soitit ja halusit tulla käymään/
suostuin vaik tiesin mitä siin tulee käymään/
vaikkei oltukkaan pariinkuukauteen nähtykkään/
silti huomasin et tunteeni ei ollu hävinnytkään/
esitin kylmää mut ei siitä mitään tullu/
vastustaa tunteit mut ei ne sitä kuullu/
vaan rakastuin suhun vaan lisää taas/
ihmettelin paljon rakkaut muhun mahtuukaan/
mä olen vain metsä kun sä olet jo puu/
kaikkien joukosta taas haluaisin vain sinuu/
mutta tiedän että niin ei tule käymään/
miksi ihmeessä sä teet taas mulle tämän/
mä haluaisin olla kylmä niinkuin moni muu/
ei ikinä voisi mikään sattuu/
kuinka helppo silloin elämä olisikaan/
ei kukaan koskaan voisi mua satuttaa/

Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan/
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan/
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait syttymään/
Sinä vain, olet aina ainoain/

Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan/
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan/
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait syttymään/
Sinä vain, olet aina ainoain.

12.10.2007 10:51:00 Liikenneonnettomuus, pieni
Tuupovaara

Toiminta
Tapahtuman kuvaus/alkutiedot:

Henkilöauto, jossa oli kaksi henkilöä, oli törmännyt Korpiseläntielle pysäköityyn rekan perävaunuun.
Pelastustoimenpiteet (alkusammutus, toiminnan vaikuttavuus, toimintaa vaikeuttaneet tekijät):

Potilaat olivat itse päässeet pahoin vaurioituneesta autosta ulos. Ensimmäisenä paikalle tullut yksikkö aloitti potilaiden tutkimisen ja ensihoidon sekä myöhemmin avusti ambulanssihenkilökuntaa. Toinen yksikkö esti lisävahinkojen syntymisen, teki onnettomuusauton virrattomaksi sekä poliisilta luvan saatuaan siirsi onnettomuusauton tien sivuun.
Syy perustuu
pelastustoiminnan johtajan arvioon, poliisi tutkii onnettomuutta
Toiminnan kesto
2 tuntia
Toiminnan vaihe
Toiminta päättynyt
Henkilövahingot

Onnettomuudessa oli osallisena 2 ihmistä, joista 1 lievästi ja 1 vakavasti loukkaantuneita. Osallisista 1 kuljetettiin keskussairaalaan (lisätietoja päivystyspoliklinikalta, puh. 013-171 3300), 1 kuljetettiin terveyskeskuksiin.
Osallistuneet yksiköt


Ensimmäinen pelastusyksikkö kohteessa klo 11:15

Hälytetyt pelastuslaitoksen yksiköt:
Miehistöauto, miehistöä 2, asemapaikka: Tuupovaara
Sammutusauto, miehistöä 2, asemapaikka: Tuupovaara

Poliisin partiota kohteeseen tuli 1, pelastuslaitoksen ambulansseja 1, muita ambulansseja 1.
Arviot omaisuusvahingoista

Kiinteistövahinkoja 0 €, irtaimistovahinkoja 0 €, keskeytysvahinkoja 0 €, muita vahinkoja 500 €.

Arviot perustuvat pelastustoiminnan johtajan omaan arvioon
Lisätietoja:

Lisätietoja antaa Ylipalomies Jukka Taskinen, 040 589 2427, jukka.taskinen@pkpelastuslaitos.fi alkaen 12.10.2007 14:00:00.

Viimeksi muutettu 12.10.2007 13:06:21.ihan täyttä paskaa et oon ite päässy autosta ulos ku jalka ollu tosi pahasti poikki useasta kohast..et ilma lennon takia oon ollu autosta pois päässeenä en minkään muun takia...

Hausmylly - Ikävä Lokakuu


syksyn tuulissa hiljenemme
pisaroina muistot putoilee
pilvet matelevat ylitsemme
kaikki värit taittuu harmaaseen

syksy saapuu
ja kuukin tanssii kasvoillasi kylmää tanssiaan
lähtisitkö todellakin kanssani tänä yönä taivaan ostamaan
minä olen valmis jos tahdot niin
minulla on ikävä lokakuu
ikäväni sinuun aina lokakuun tullen täysikuusta heijastuu

huoneestani seinät yöhön haihtuu
mulla on
ikävä lokakuu

taas syksy tää mut yllättää
ei kesän muistot mieleen jää
sua halusin
sua kaipasin
tää syksy vei sut kuitenkin
x2

aamu kalpean kuiskauksensa
verhon takaa huokaa huoneeseen
sinuun sovittelee avaimensa
syksy tekee pesää sydämeen

syksy saapuu ja kuukin tanssii.......

ihollasi kosketuksen kaipuu
sullakin on
ikävä lokakuu

taas syksy tää mut yllättää.....

lainaan kyseisen laulun sanoja Lapsuuden parhaalle kaverille joka menehtyi 1999-2000 alle 25v.




Silkkisessä arkussa,makaa tyttölapsi,päässäni pyörii miksi hän,rakas siskoni tule,jo takaisin,en tiedä miten tästä jatkaisin.

"On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teille,näille löydy loppua. On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teille,näille löydy loppua."

Tässä seison nyt,sekoan tunteisiini,kyyneleet poskipäilläni,nyt sen tajusin,"ei hän tule takaisin",vaikka ketä tässä syyttäisin.

"On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teille,näille löydy loppua. On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teitäni en koskaan unohda."

"On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teille,näille näy loppua. On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teitäni,mä koskaan unohda."



ne jotka mut tuntee niin saattaa ehkä tietää kyseisen ihmisen..en kirjoita hänen nimeään tänne ollenkaan..mutta tosiaan jotkut mut tuntevat ainakin tietää ihmisen ja että kuinka hän kuoli...