Voi kuinka lempeitä ne olivat ne yöt elokuun,
Jotka kanssasi mä vietin ja mä unohdin muun.
Mä sitä aikaa mä sitä taikaa en takaisin saa.
Mä sitä aikaa, taikaa, malta en unohtaa.
kertosäe:
Mä olin sulle kai pelkkää huvia vaan,
Jotain, jota mitä tosissas et halunnutkaan.
Mä menin retkuun, mä menin retkuun tosiaan.
Nämä elokuun yöt sai mut taikaan uskomaan.
kertosäe2:
Kai kuulet mun karjunnan kätköistä yön.
Mä karhut ja kojootit laudalta lyön.
Kun tuskaansa ilmentää mies niin kuin voi,
Niin kaipuutaan maisema kaikuna soi.
kertosäe3:
Kun mies unelmoi,
Niin maisema soi
Ja lohtua suo
Kai meteli tuo.
kertosäe
kertosäe2
kertosäe3
Sä kuuletko mun
Karjahtelun
Kun näin pakahdun
Mä vuoksesi sun?
kertosäe3
(tulee aamu ja töihinsä hätäilee muut)
(mun täytyy tästä puistosta kerätä luut)
(mä sitä aikaa ja sitä taikaa en takaisin saa)
(minut elokuun yöt sai taikaan uskomaan)
Popeda on vaan niin uskomattoman hyvää =)