IRC-Galleria

Ullakolla lailla Rautavaaran Tapion
mä tutkin tavaroita vaarivainaan.
Löysin sahan, höylän, poran, puukon, lapion;
ne vaarille jäi naapurilta lainaan.
Ja alta rojun ullakolle varastoituneen
mä pengoin laukun tyylikkäästi patinoituneen.
On siinä kullattuna nimi Jussin
Häkellyin, ja tajuntani vaipui pimeään.
Mua ahdisti tuo ummehtunut vintti.
Ja sitten jälleen muistin: kannan hänen nimeään...
Aaah! Onko isoisä ollut hintti?!
Näin oudon tyypin: takaa violettitukkaisen
ja eestä kaljun, meikatun ja verkkosukkaisen.
Kun pohdiskelin taivallusta Jussin,
sen kertoi taru vaarin hinttipussin.
Siihen aikaan häjyt leikki hevosleikkiään.
Ei kiinnostunut vaari tipan tippaa.
Hän veti silmäkulmiin purppuraista meikkiään.
Ei digannut hän lainkaan puukkohippaa.
Kun härmässä on mies vain se ken miehen surmasi,
niin vaari hellyydellä meidän mummon hurmasi.
Näin jatkui suku isoisä-Jussin.
Sen kertoo taru vaarin hinttipussin
Katsoo mistä vaan, hän väärässä on laidassa.
Ei suostu meidän vaari väkivaltaan.
Ei kehtaa liikuskella Jussi jussipaidassa.
Näin isänmaata kiskotaan pois altaan.
Voi, Luoja! kuinka ympäristö häntä sysikään!
Ei auta kauniit puheet eikä Chanel 9:kään!
Ei IEL:ään johda polku Jussin;
hän leimaama on vaarin hinttipussin.


En tiedä kuinka kauan aatoksissa lensinkään, se muisto mut silmistäni kuori :D hän minulle on erilainen nuori.. Näin mietin asioita kunnes jätin ullakon.
Nyt vaarinhinttipussi mukanani mulla on, ja ylpeänä niinkuin nimi jussin, mä kannan isoisän hinttipussin.