Ikävä, en tiedä mitä, mutta on. Ja kova ikävä, vaikken tiedä, mitä kaipaan, kaipaan sitä silti kovasti. Ehkä sitä kaikkee vanhaa ja tuttuu, mikä oli ja meni. Ei, en mä usko... Jotain muuta. Ehkä joku kertoo, jos odotan hetken, tai päivän, tai kuukauden, tai vuoden tai koko mun elämän. Mä odotan, jään venaa. Itse en sitä keksi, pää on tyhjä. Ehdotuksia?