~ En aina voi sua ymmärtää. Oisit ees voinut yrittää, vaikka joskus tuntuu, että kaikki on turhaa. Sä koitit mulle selittää, ei oo järkee jatkaa elämää. Mä tahdoin olla sulle syy jatkaa huomiseen.
Sä olit perhonen jonka siivet eivät kauas kantaneet, sä väsyit kylpyhuoneeseen. Nyt kun öisin katson tähtiin ja sun kasvos siellä nään, rakastun uudelleen.
Et halunnut mua sun maailman, vaikka koitin sua niin rakastaa. Sä sanoit et on parempi mulle, et halunnut satuttaa. Kun eilen näin sun itkevän, mä aavistin sun lähtevän. Sun silmät katsoi tyhjää, nuku rauhassa pikkuinen.
Sä olit perhonen jonka siivet eivät kauas kantaneet, sä väsyit kylpyhuoneeseen. Nyt kun öisin katson tähtiin ja sun kasvos siellä nään, rakastun uudelleen. ~