IRC-Galleria

Mulla ei näköjään oo yhtään oikeeta ystävää joille voisin puhua asioita ja jotka kuuntelisi ja olisi läsnä. Vaikka kin kyllä välillä tuntuu että maailma pyörittelee niin kyllä asiat aina jotenkin selviää ja muuttuu paremmaksi eikä myöskään saa luovuttaa eikä antaa periksi. Eilen aloitin lenkkeilyn ja oli ihan mukavaa mutta yksin lenkillä ei ole niin mukava käydä kuin että jos olisi jotain seuraa lenkillä. Toissa päivänä tunsin taas olevani hyödytön ja myöskin turha koska söin vaan ja olen läski vaikkakin kyllä painanan vasta 55kg. Mutta kyllä se elämä vielä lähtee rullailemaan ja kääntymään oikeille raiteilleen.