IRC-Galleria

Hiljaisina nukkuu kaupungit, ne yksitellen taakse häviää.
Yöradiossa laulaa Beatlesit, mä koitan laulun sanat ymmärtää.
Taas matkaa teen, yö kulkijalle kelpaa, se mua suojelee…

Taivaan tähdet aamuun kuljettaa kilometrit taakse katoaa. Tammikuusta jouluun mä matkalla oon. Yhtä vaan en voi mä unhoittaa, mä kaipaan kodin rauhaan, satamaan. Oon oon oon kotimatkalla. Oon oon oon yönkulkija.


En mitään kai mä toisin tekisi, kun nuorena jo otin suuntani. Kotona mua toiset ymmärtää, ne tietää milloin kaipaan ystävää.
Taas matkaa teen, on aamuun vielä aikaa. Mua kuu katselee…

Taivaan tähdet aamuun kuljettaa….

Vaikka hetken vaan voin levähtää, kunnes täytyy jatkaa, on se hetki kultaa kalliimpaa..

Taivaan tähdet aamuun kuljettaa….

Unholaan tosta vaan sanat, teot nää painu ei
Anteeksi silti saat, väärin teit.

Pilvilläni maalaan taivaan jos mä oon onneton
Enkä mistään oikeen kiinni saa
Kaikki esteet tieltä raivaan alla tään auringon
Vierellein kun etsin oikeaa
Kaktusmetsän kautta luokses viimein löytää mä sain
Piikit julmat on mua raadelleet
Pitkän matkan teen sun vuoksesi hoida mun haavojain
Tiedäkkän et kuinka hyvää teet

Sua pyydän jää jää
Ole mun valonain
Sinä yksin vain voit kaipuun karkoittaa
Sua pyydän jää jää
Sua elämääni hain kun mua kosketat se totta tarkoittaa
Oo mun vain

Varjolla leikin
Aina joku häntä satuttaa

Siellä jossain on se luvattu maa jossa sua
Uljas prinssi odottaa, sille saat antautua
Siellä jossain on se kaukainen maa
Se vielä on unelmaa
Voisko sen kartalta joku osoittaa
En jaksaisi enempää odottaa

Voisko joku auttaa
Miksi täällä kaikki on niin julmaa
Kuuleeko kukaan
Siellä jossain voi olla joku
Joka muakin vois rakastaa
Siellä jossain voi olla se maa

Oot niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana<3 Epäreilua! Tää on niin väärin!

Mullon sua nyt jo liian iso ikävä! :/

Kerroit kiertäneesi maailmaa - avaraa
Ja sitten haaksirikon teit
Ja että liian arvokasta - tavaraa
Se meri mennessänsä vei

Kun sitten jouduit palaamaan - rantaan
Et ehkä voinut aavistaa
Ettei minulle kukaan - koskaan
Olisi ollut valmiimpaa

Tiedätkö olevasi
Taivas sisälläni
Kun vanha taivaani olikin vain kulissi
Kuuletko huutavan sen
Äänen ikuisuuden
Se on ääni rakkauden
Tiedätkö käyneesi
Minun sielussani
En edes itse tiedä siellä käyneeni
Luulen sinut nähneeni
Jossakin aiemmin
Lapsena kun uskoin ihmeisiin

Sanoit että joskus tunnet
Ettet enää - oikein kuulu mihinkään
Mutta minähän olen se joka jää
Ilman sinua merihätään

Kun me tänään kahdestaan - kuljetaan
Ja meri levolle se käy
Ja iltatuuli pyyhkii - yli maan
Ei enää muita tiellämme näy

Tiedätkö olevasi...

Jaksatko muistaa
kun me katolla istuttiin
ja lentävällä matolla noustiin
me noustiin korkeuksiin
Ja pyörteisiin humiseviin
me vuodet leijailtiin
rakkautta tuhlattiin
ja minä jäin asumaan pilviin

Sinä halusit palata taas
sieltä pinnalle maan
vaikka Mariaanien hautaan
lähden jos vain saan sut mukaan
Olen aivan pihalla nyt
vieras veri sussa virtaa
olet uudestisyntynyt
eikä mulla ole virkaa

Niin, se sekoittaa mun pään
kun uni vain ei tuu
joka askeleesta herään
mitä sulle kuuluu

Nousee verenpunainen kuu
pala kurkkuun takertuu
suuteleeko sua jo toinen suu
kun ei tiedä niin se sattuu
missä oot, mitä kuuluu
mulle uni vain ei tuu

Matto rappukäytävään
on välissä ulko-oven
ja jos talonmies sen siirtää
niin minä tapan sen
Jos liikut joskus täällä päin
ovi auki on
vaikka oon täynnä vihaa
vähän rakkauttakin on
mitä sulle kuuluu
täällä kaikki kuihtuu pois

Niin se sekoittaa mun...
... mulle uni vain ei tuu
uni jo tulla vois...
jos saisin tietää missä oot ja mitä kuuluu...
uni vain ei tuu

Yksi uneton yö
Ja se tuntuu taas että sinua tunne en
Monta kyyneltä vielä kai vuotaa saa
Minä valvon ja ajattelen
Sitä surujen määrää, sitä surujen määrää jonka sinulta sain
Sitä surujen määrää, sitä surujen määrää jonka sinulta sain

Sinun kuvasi vanhalla paikalla
Sama hymy jota unohda en
Tahdoit punaisen huivisi lahjoittaa
Ja mä vieläkin muistelen
Sitä hymyjen määrää, sitä hymyjen määrää jonka sinulta sain
Sitä hymyjen määrää, sitä hymyjen määrää jonka sinulta sain

Kesä päivä ja tie ihan hiljainen
Oli satanut eilisen
Sinä ojasta poimit taas kimpun sen
Minä tarkkaan muista en
Sitä kukkien määrää, sitä kukkien määrää jonka sinulta sain
Sitä kukkien määrää, sitä kukkien määrää jonka sinulta sain

Tuo märkä ja suudelma suolainen
Meri kuulta lempeää
Sinä rannalla korvaani kuiskaat sen
Kerroit jotakin tärkeää
Sitä rakkauden määrää, sitä rakkauden määrää jonka sinulta sain
Sitä rakkauden määrää, sitä rakkauden määrää jonka sinulta sain

Kuka edes lohtua toisi yöhön
tähän kylmään ja pimeään yöhön - joka tänne jää
aamutähden seurassa päivän työhön
kun mennään näin

Ei yksi pääsky kesää tee
ei yksi kesä elämää sydämeen
ei yksi elämä mitään tähän kaikkeen
Se pääsky toi kesän eteiseen
se antoi rauhan sydämeen
ja lehahti sitten siivilleen
ja syttyi liekkiin ikuiseen
ja se loistaa, minne ikinä meen