IRC-Galleria

Se alkoi lauantaina. Sen kunniaksi tehtiin viikonloppuretki Tampereelle, ja näytti maha kestävän ihan hyvin autoilun. Nyt on kummitytön pienet vaatteet roudattu meille, joten ei tarvitse siitäkään enää huolehtia. Kaukalo, vaunut ja vaatteita on, eli eikös se beibi saa jo siis tulla.

Lahjoja kyllä on tullut hirvittävästi, mutta mitä mitä, en mä ehtinyt ainakaan hankkia joulumieltä ollenkaan! Lumi puuttui, that's it. Voisko nyt viettää toisen joulun, kun ois luntakin?

Vauva sai turvakaukalon, on kyllä niin hieno ettei tosikaan! Kyllä kelpaa nyt ipanan huristella bemarin kyydissä vaikka minne!

Kävin eilen töissä, ei tarvitse varmaan enää mennä ennen ku sit joskus kersaa näyttämään. Tietokoneen saan varmaan laitettua sinne poikien kyydissä, ettei tartte itse sen takia raahautua Vaasaan. Oli taas eilen sen verran protestointia tuolta mahan suunnasta, että taitaa mun olla vaan paras hyväksyä se, että työreissut saa jäädä. Ehkä mä kestän.

Talopohjia katsellessa tää aika menee ihan kivasti. Soittelin tänään Avainkodille ja kysyin talojen hintoja, meni aika paljon Designista yli... Saa nähdä, odotellaanko joulun yli päätöstä vai onko se jo varma...

Tänään tulee talosetä käymään. Jutskaillaan vähän, mitä heillä olisi meille tarjota ja päästäänkö sopivaan ratkaisuun ja hyvään hintaan. Jännää! Kyllä mua houkuttais niin paljon rakennuttaa talo valmiiksi asti, kun tommosella tavallisella omakotitalolla ei nyt ole niin kovasti väliä.. Mutta saa nähdä, mihin päädytään...

Neljäs päivä kotona, lopullisesti. Tai no, lopullisesti, menenhän mä töissä käymään ainakin ensi viikolla palaveeraamaan, mutta noin niinku virallisesti enää ei ole töitä ennen äitiyslomalta paluuta. Nyt vaan pidetään peukut pystyssä, että ipana ei putkahda kamalasti ennen aikojaan pihalle, mä kuitenkin otan ihan mieluusti sopivan kokoisen vauvan. Verensokeriakin saa nyt seurata, arvot ovat olleet koholla, enkä mä tahdo mitään sokerivauvaa, yäk!

Onneksi mulla on sairauslomalle tekemistä. Ostettiin juuri tontti, joten talon rakennusta pitäisi tässä alkaa suunnitella. Onneksi meidän autossa on vetokoukku, niin pystytään vetämään ties mitä kuormia raksalle.

Niin meni yli viikko levätessä kotosalla, lekuri pelkäsi että vauva lähtee jo syntymään! Aikani kuluksi ostin uuden auton (kunnon perheauton, eli farkkubemarin). :D

Nyt on pikkuVolvo myyty, kyllä itku pääsi. Enää pihassa on siis yksi Volvo, ja sekin olisi tarkoitus vaihtaa isompaan, mahdollisesti. Maha kasvaa, niinku pitääkin, käsittääkseni. Töissä menee ihan kivasti ja uusi kotikin alkaa olla kuosissaan. Vielä kun saisi ton äitiyspakkauksen tilattua, niin olisi aika hyvällä mallilla hommat..

Hurjaa vauhtia, siltä ainakin tuntuu. Selkäkivutkin ovat löytäneet tiensä tänne, jippii. Olisihan se pitänyt arvata, ettei koko raskausaikaa pääse läpi ilman kremppoja..

Oli kyllä komiaa taas risteillä Karibialla. Kuuma oli, vähän liiaksikin, ja snorklaaminen oli yllättävän kivaa! Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.. Nyt taas töissä uudella innolla! Seinäjoen kämppä on yhä hullunmylly, mutta kai se siitä.

Olipa rankkaa! Mun maha ei oikein tykännyt muuttotouhuista, välillä vihloi ja nipisteli niin, että oli jätettävä muuttohommat hetkeksi miehen ja appivanhempien kontolle. Vielä yksi kuorma haettavana Tampereelta, mutta mun viimeinen Hervantahetkeni oli jo eilen, mä en enää sinne ehdi, mies saa hoitaa loput. Niin on taas yksi aikakausi takana, Tampereella tulikin oltua kahdeksan vuotta. Uusi paikka ja uudet kuviot edessä, jänskää.