IRC-Galleria

Tänään illalla tulee TJ olemaan 23..

Tuskin tulen illalla enää tänne, ko pääsen töistä 21:30
Ohhoh,.. Mä jotenkin odotan, ett sais tehdä jotai muuta ko perushoitoa,
mut samal se jännittää nii helkkarist tehdä jotai muuta mis on enemmän vastuuta..

Olin eilen Antin kans lenkillä, hölkällä puol tuntii. Syke pysy 180 koko lenkin,
ja oli hyvä olo<3 Sellanen, et olis voinu juosta vaik kui kauan..

Silmissä kyynel kimmeltää,
sydän tuntee ikävää.

Harjottelupäiviä jäljellä siispä 24.
Kyllä tämä tästä, 5 viikkoa menee ennenko huomaan :O

Nyt söin itteni ähkyyn ja tekis miel mennä päiväunille.
Taidan kuitenki soittaa pianoa vähä ja sit mennä lenkil.
Nukkuu ainaki yön hyvin.
Huomen pitkään iltavuoroon :O Apua :}

mutta luojani oi olen rakastanut
olen rakastanut kaiken aikaa
olen rakastanut taivaan sineä kai
aamun usvaista outoa taikaa

olen rakastanut sinun nauruasi
olen rakastanut kyyneleitä
minä elän ja kuolen sun edessäsi
olen rakastanut aina meitä

olen rakastanut illan hämärää
kun on lumesta valkeat pellot
olen rakastanut tätä elämää
soikoon sille ne kauneimmat kellot

sain lahjaksi elämän ihmeellisen
en hetkeekään pois heittää saata

Mä e halua töihi.
Voi saakuran köökyrät.
Olen nii väsyny, ett nukahda just tähä.

Minkäs sil sit voi ku täytyy aina tunkee töihi, ku tarjotaa vuoroa.
Olen tyttö, joka ei osaa sanoa ei.

se heistä hehkuu, ei salaamaan
he sitä pystyis' toisiltaan
kun rakkaus vie, niin turha jää
se mitätöityy, häviää
kaksi sydäntä nuo lähestyvät toisiaan

---

Elämä on. Illalla ruåtsin tunnille takas kouluun.
Nyt kanyyliharjoittelu ohi.

vedenkalvo heijastaa tätä lahdenpoukamaa
muistatko sen?
tässä kerran istuttiin ja
mä kanssas' olin niin onnellinen
aavistin; se loppuu aikanaan
mut' se silloin pelottanut ei
pettymystä peitellä koetin,
kun syksy sut vei

säilyy eilinen, vaik' jälkikuva sen
pois katoaa
tuuleen noin hajoten
vaik' omaksein sua saanut en, en milloinkaan
sua saata kokonaan unohtaa

tämä ranta varjoinen, kun mä kuljen kautta sen...
nostalgiaa
mua kaipuu kaihertaa,
minut ikäväni taas valtaansa saa
tiedän, et' se loppuu aikanaan
mutta aina uskoo jaksa en
kyyneleistä viimeinen vuokses', sen pyyhkäisen pois

ei haihdu eilinen, vaik' jälkikuva sen
pois katoaa
tuuleen noin hajoten
vaik' omaksein sua saanut en, en milloinkaan
sua saata kokonaan unohtaa

Lääkelaskut ohi.. Jepaah!
Ja melkei voin sanoa 99% varmuudella ett ne meni läpi 8)
Melkei voin jo kehuta itteeni, ett olen aika noheva laskija ;D

Heräsin tänään klo 5:00, Kiira herätti. Se on kyl sellane AdHd tapaus.
Tuntuu, ett pieni käy ylikierroksilla koko sen ajan ko on hereillä :p
Tänään onneks Malkoon, nii ett se saa juosta energiansa pois.

Mikäli mun suunnitelmani onnistuu, olen kotona jo klo 14,
enkä klo 17 niinku piti tänää olla. Täytyy vähä fikseerata lukujärjestystä
ittelleen sopivaksi, ett saa vähä elää muutaki elämää.

HUI, koht on opo-info.. Saan tietää mihi aikaa harjottelu alkaa
Laitilan TK:ssa maanantai aamulla.. Iiks >:o

Miksen mä jaksa mitään?

Olo on jotenki tosi vetämätön. Eilenki nukahdin niin, etten edes huomannu.
Yleens sitä unta joutuu odottelemaan..

Huomen on lääkelaskuje koe, pitäis siihenki lukee tänään koulun jälkee.
Salilleki piti tänää mennä, mut siirsin sen huomiseks ko on hyppytunti..
Ja eiline hölkkäämine sai lonkan ojentajat kipeeks, joten se sali saa jäädä..

Ehkä kaikki johtuuki siitä, ett mua vituttaa mennä harjottelemaan sellasta,
mikä ei kiinnosta lainkaan. Pitäis kasvaa aikuseks ja kestää ko mies.

Katsot minua, kuin olisin tauti.
Silmistäsi paistaa inho,
kosketuksestasi välinpitämättömyys.

Olen sinulle myrkkyä.
Kidutan, kulutan loppuun.
Olet jo riippuvainen, etkä pysty lähtemään.

Miten meidän käy?
Sitä ei kukaan tiedä,
emme edes me.

Se on osa suurempaa kokonaisuutta.