IRC-Galleria

Keskiviikon jälkeen jos viimeestään ei oo toristettu, että meidän kaveripiiri ei oo ihan normaali niin ei sitte koskaan. :D

Miten sitä onki tullu sellaaseksi, että mikään ei hävetä ketään ja kaikki on kaikkien mielestä ihan normaalia. Meilläpäin, ku käsipäivän näyttää korvaavan suihinotto ja jälleen näkemis halin/tervehdyksen, hässiminen...tai siltä alkaa tuntua. HAH.
TAI vaihtoehtoosesti turpaan veto tai kunnon paini keskellä pihaa.

Ihme, ettei yks uusimmista ystävistä saanu mitään traumoja, ku se on ny meidän seuras ollu pari kertaa ja ei oo pakosta tottunu ihan TÄYSIN tämmöseen meininkiin niin en olisi ihmetelly, vaikka olis vaihtanu numeroa ja tuumannu ettei halua olla meidän kans enää missään tekemisis. :D

Vittu miten härskiä. Kännätään ja pistetään meidät samaan kämppään niin eihän siitä tuu, ku sanomista. Mikään ei oo enää tabu. Kaikesta voi puhua ja mitään ei hävetä. Ja jos ei ajattele kaikkea kaksimielisesti niin se on täälä epänormaalia. Ei helvetti mitä hurjastelua. HEH.

Jos suututaan siitä, että on joutunu jonku älyttömän källin uhriksi, niin ihminen on huumorintajuton pelle. (esim. saanu laksatiivia aamukahviin tai saanu yön aikana jotkut uskomattomat viikset...tai ilmestyny silmiä kyseenalaisiin paikkoihin..) :DD

Noh ei siinä. Silti en voisi parempia ystäviä kuvitellakaan saavani ikinä! Näiden kans ei tuu koskaan tylsää. <3 ;DDD