IRC-Galleria

Tetsaava laskuri:

Saapumiserä: I/09 Palvelusaika: 362

Tänään jäljellä: 33
Sekunteina: 2813263
Minuutteina: 46888
Tunteina: 781
Viikkoina: 4
Kuukausina: 1.09
Vuosina: 0.09
Suoritettu: 90.98 %
Jäljellä: 9.02 %

Vielä ois pikkasen paskaa kärsittävänä :D

jee jee :D 300 aamua takana eikä TJ oo enään ku 62 :P tässähän alkaa pikku hiljaa jo hymyilyttää :D

jee jee :D 300 aamua takana eikä TJ oo enään ku 62 :P tässähän alkaa pikku hiljaa jo hymyilyttää :D

No jumalauta enää hikiset TJ 100 miten onkaan menny tää aika niin nopsasti :D

Oujee 20v synttärit :P Saapahan ostettua ihan ite kirkkaita :D

Kohta synttärit ja missäs oon sillon no intissä tietty :/ vittu ku maistuu :( noo ei kai se niii juttiisa :D

Tasan 100 päivää jo kärsitty :D TJ 262 :P

> Mitä lapsi sanoo äidistä:
>
> 4 vuoden ikäisenä ~ Minun äiti osaa mitä vain!
> 8 vuoden ikäisenä ~ Minun äiti tietää paljon! Todella paljon!
> 12 vuoden ikäisenä ~ Minun äiti ei todellakaan tiedä kaikkea.
> 14 vuoden ikäisenä ~ Tietenkään äiti ei tiedä sitä, myöskään!
> 16 vuoden ikäisenä ~ Äiti? Hän on todella vanhanaikainen.
> 18 vuoden ikäisenä ~ Se vanha nainen? Hän on nyt semmoinen vanhanaikainen.
> 25 vuoden ikäisenä ~ No, hän saattaa tietää siitä hieman.
> 35 vuoden ikäisenä ~ Ennenkuin päätetään, kysytään äidin mielipide.
> 45 vuoden ikäisenä ~ Mietin vain, että mitä äiti siitä ajattelisi
>
> 65 vuoden ikäisenä ~ Voisinpa kysyä äidiltä neuvoa.

Jos arvostat äitiäsi edes pikkiriikkisen verran, niin lisää tämä päiväkirjaasi.

TJ 285 :D no ei oo paha enää :D

Tämä kertomus kertoo eräästä äidistä, joka moitti 5 vuotiasta tytärtään siitä, että tämä tuhlasi kokonaisen rullan kaunista, kallisarvoista kullanväristä lahjapaperia. Rahaa oli vähän ja äiti tuli entistä kiukkuisemmaksi, kun hän näki tyttärensä koristelevan paperilla rasian, jonka hän laittoi joulukuusen alle.

Seuraavana aamunna tyttö antoi askin äidilleen sanoen "tämä on sinulle äiti". Äiti tunsi itsensä
vaivautuneensa muistaessaan eilisen kiukkunsa tytölle. Hänen ärsyyntyi kuitenkin uudestaan tyttärelleen avatessaan paketin ja huomatessaan sisällä olevan rasian tyhjäksi. Harmistuneena hän sanoi tyttärelleen; "Etkö tiedä, nuori nainen, että kun annetaan lahja jollekin, paketissa täytyy olla jotakin?" Tytölle tuli kyyneleet silmiin, kun hän vastasi; "Mutta äiti, ei rasia ole tyhjä! Minä täytin sen kokonaan suudelmilla!"

Äiti murtui myös kyyneliin, polvistui tyttärensä eteen ja sulki hänet syliinsä ja pyysi anteeksi ajattelematonta kiukkuaan. Lyhyen ajan kuluttua tyttö kuoli tapaturmaisesti. Tarina kertoo, että äiti piti tätä tyttäreltään samaa rasiaa yöpöydällään koko loppuelämänsä ajan. Kun hänellä oli vastoinkäymisiä tai kun hän tunsi itsensä masentuneeksi, avasi hän rasian ja otti sieltä kuvitellun suudelman ja muisti tyttärensä rakkauden, jolla hän oli paketoinut suudelmat rasiaan. Todellakin ihmeellinen tunne, on tämä lahja meille, pieni rasia täynnä pyyteetöntä rakkautta ja suudelmia lapsiltamme, perheeltämme, ystäviltämme. Ei ole mitään arvokkaampaa täällä maan päällä kuin tämä.

Laitoin tämän tänne ja pyydän eräitä ihmisiä kopioimaan tämän saman tarinan omaan päiväkirjaansa. Näillä henkilöillä on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1. Kopioi tämä päiväkirjaasi
2. Ole niinkuin tämä ei koskettaisi sydäntäsi.

Kuten huomaat, minä valitsin ensimmäisen vaihtoehdon.

Ystävät ovat kuin enkeleitä, jotka nostavat meidät jaloillemme kun siivissämme on jotain vikaa, emmekä muista kuinka lennetään.