Pohdiskelin (tapani mukaan;D) ja mieleen tuli että, mulla on kohta synttärit ja täytän 19vuotta.
Mihinköhän kaikki tää aika on mennyt.. en ees muista oikeestaan parista viime vuodesta mitään kun tää vuos on ollut niin tapahtumarikas, tai sit oon vaan dementikko... ehkäpä mulla on sellanen nuoruus iän dementia, tosin huono muisti on ollut aina :DD.
Päiväkirjaani olin kirjottanut kaikenlaista mielenkiintosta esim viime vuodesta.. sielläkin oli paljon sellasta mitä olin jo unohtanut.
Mutta ainakin tän 19vuoden aikan olen saanut jotain hyvää aikaan nimittäin ihanan poikani Miron<3 se on kaikista paras vahinko mitä mulle on ikinä sattunut ja ehkä ainoa sellanen mitä en edes häpeile vaan päin vastoin olen ylpeä, on niin ihanaa olla äiti.
Tänään oli ihanaa kun annoin miron maistaa suklaa vanukasta ja sitte se koko aika tunki kieltä silleen jännästi ulos kun se tahtoo lisää, se tykkäsi siitä. Nytkin se tuijottaa mua ja välillä menee "piiloon" eli laittaa pään käsien väliin piiloon ja nauraa... se on niin ihana. kohta pitää rupee laittaa tota ihanuutta nukkumaan.
miro on jo iso poika sillä on kaks kokonaista hammasta ja ihan pikkuinen kolmas hammas(sitä ei ees kunnolla näe viellä) ja se painaa jo 8020g ja on 69.5cm pitkä. vähän aikaa sitten se oli sellanen pikkunen 3360g ja 50cm pitkä eikä osannut kun itkeä ja kakkia ja pissata.