Kaupungin maille kaavoitettu neliömäärä jaettiin aluerakentajille, joiden sallittiin sijoittaa Suvelaan sosiaalisen asuntotuotantonsa osuudet. Näin syntyi alue, joka tunnetaan espoolaisten keskuudessa "Mustalaismäkenä", jonne kovan rahan tuotantoa ei saatu kymmeneen vuoteen.
"Kaavoituksen ja päätösten motiivit sekä yksipuolinen rakentaminen johtivat alueen slummiutumiseen, lopputuloksena on tietoisesti aikaansaatu köyhien, varattomien ja maahanmuuttajien asumalähiö." Kaavoituspäätöksistä seurasi myös se, että Suvelaan ei vuosikymmeneen rakennettu vapaarahoitteista asuntotuotantoa, koska sellaista ei saatu markkinoitua alueen maineen vuoksi. Niinpä asuntojen hintataso pysyi huomattavan alhaisena verrattuna esimerkiksi merelliseen Espooseen.
"Tämä lyhyt osakatsaus riittänee kuvaaman tuota aikaa ja sitä, miten Espoo paisui suur-kaupungiksi. Noita vuosia poliittisine päätöksineen voi joku kiinnostunut tutkia tarkemminkin, mikäli haluaa selvyyttä esimerkiksi siihen, miksi Espoon keskus on ruminta Espoota", Linkola summaa. 
