Todiste - Haaveilija
Sama poika viheltää, aallot hakkaa graniittii.
Veden pinta tyyntä, ja kiiltävää ku satiini
Sateenkaari taivaalla, ruoho hipoo varpaita.
Oisko maailma kauniimpi jos omistaisin taivaan rannan
Ei kai, se on vaan pieni haavekuva
Joka muuttuu todelliseks liian pitkään aateltuna
Teippaan kiinni suuni että oisin vihdoin vapaana.
Unimaailman Saarelle haluisin taas karata
Muttei oo ovee, tai siinä ei oo kahvaa.
et voi avata, et voi karata
Lintu pieni joka kerto tarinoita salaisesta,
paikasta jossa voi elää roolistansa karanneena
Sinne haluun päästä, mä oon haaveilija.
Maailma on ku talo jonka seinät on paperia
Mut ei oo kattoo, tuu kattoo, mitä näät.
Jos lähet meneen, ei tuu kukaan kiinni pitämään
Jos maailma voi viedä mut mukanaan,
en voi palata, korvata tunteita
Saisin rakentaa Haavemaailman.
Ja jos sen teen, mä oon Haaveilija
Rakastuin maailmaan, halusin sitä parantaa.
Mut kaiken mitä tein, tein sen tavallaan
Poltan vaarakyltit, ei oo järkee ajatella.
Tipun reunalta, riipun tasanteella
Näät puhekuplasta, sanat on sanottu.
Oon valtavirran viemänä massan sekaan hajonnu
Uidaan täällä vastavirtaan happisäiliössä.
Vastaan kelluu samanlaisii tyhjäkatse-ääliöitä
Pidettiin mielessä, jokanen on erilainen.
Ihminen on ihminen ja muiden sekaan katoavainen
Luotiin taulu tästä meidän pikku maailmasta.
Taulu oli kaunis kunnes kaikki katos hallinnasta
Haavemaailma, jos pääsisin asumaan.
Ni kai mä oisin tyytyväinen kunnes tää ei vakuuta
Maailma on kova ja sen johtaja on valuutta.
Ennen ehkä toisin, muttei menneeseen oo paluuta
Jos maailma voi viedä mut mukanaan,
en voi palata, korvata tunteita
Saisin rakentaa Haavemaailman.
Mut en voi, mä oon Haaveilija
Haaveilin paremmasta, takerrun päähäni.
En tiiä mitä muuttuu jos ulos sen päästäsin
Se on vaan ajatus, se on vaan kaipuu.
se on ku huuto joka tuulen sekaan haihtuu
Täytyy olla hiljaa, täytyy kuunnella.
Maailma on paikka jossa ei saa näyttää tunteita
Mut mä välitän, mut mä rakastan.
Ja kaikki mitä rakastan kai seuraa aina takana
Kai joskus kaikki muuttuu, tai paikoilleen juurtuu.
Mut maailma on ku ikkuna, joka huurtuu
Istutaan kalliolla miettimässä elämää.
Ja toivotaan et se olis parempi sit ku herätään
Muttei uni muutu todeksi.
Liian moni poika pieni haaveilunsa lopetti
Sun elämässä maailma on tapettina,
Muttei mun, mä oon Haaveilija