Nyt on sitten armeija meikäläsen osalta ohi.
Mun kohdalla homma loppu siihen kun käsistä leikatut jänteet alko rasituksen takia kipeytymään ja sain C-paperit.
Nää pikkasen vajaat 5 viikkoa on ollu valehtelematta elämäni parasta aikaa... Välillä väsytti, välillä vitutti, välillä teki mieli haistattaa v*tut koko armeijalle. Mutta siltikin se oli ehkä parasta mihin oon koskaan ryhtyny.
Se pitää ihan oikeesti paikkaansa, että armeija kasvattaa.
Koko 7 joukkue oli ja on edelleen täynnä aivan älyttömän ihania ihmisiä. Teitä tulee todella ikävä... Toivottavasti nähää viel jatkossakin. Ja muistakaa pitää lippu korkealla!