Oma -> Omat Tiedot
Rekisteröitynyt
Ei varmaa tietoa. (Ennen 3.12.2002)
Oi niitä aikoja... Sillon ei ollu ihan puolta miljoonaa käyttäjää joskus vuonna 2002...
Harmi ku oon menny poistaan joskus vuosien saatossa vanhimmat kuvat täältä, vanhin on lisätty 2005, tosin, se on otettu jo 2003 se kuva.. ;o Rajattu näkyvyys varsin pienelle ryhmälle siinä(kin) kuvassa.
Muistan viel senki ku joskus galleriaan tuli tää nykyinen ulkoasu, en tykänny yhtään tästä sillon ;< Mut no, onhan tää ihan toimiva...
Tästä sivustosta alkaa tulemaan ajan myötä kunnon muistoalbumi meikälle :D Vaikka taas keväämmällä poistinkin jonkin verran kuvia, joita en halunnut säilyttää täällä.
Elämän hankkiminen vois kans olla meikälle aika kova juttu, vai kuinka moni muistelee aamulla puol kuus galtsun blogiin sitä, millainen galtsu oli joskus vuosituhannen alkupuoliskolla?
Elämä silloin joskus oli kyllä rentoa. Ala-aste, koulu ei stressannu.. Elämä oli muutenki niin huoletonta. Nykyään kaikki tuntuu menevän päin vittua. Elämä rasittaa, koulu stressaa (kesälläkin, johtuen syksyn yo-kirjoituksista, yhdessä oman saamattomuuden kanssa, pitäis lukee..), rahat on loppu ja tuntuu ettei mihinkään pysty ilman rahaa.
Nyt elämä on tätä.. Stressiä, murheita, kaiken maailman paskaa. En kyllä ymmärrä miks mä murehdin kaikkee. Lopulta mä en kuitenka voi olla varma siitä, tapahtuuko mitään niitä asioita oikeesti minkä vuoksi mä murehdin. En voi olla varma siitä, että onko tätä koko maailmaa olemassa, vai onko tää vaan jonkinlainen harha, illuusio. Onko näitä kaikkia ihmisiä olemassa, onko mikään todellista? Ainut varmasti tosi asia on henkinen minä, koska pystyn kyseenalaistamaan oman olemassaoloni, jolloin olen välttämättä olemassa.
Elämää voisi elää niinkin, ettei kyseenalaistaisi mitään, liikkuisi vain virran mukana, pyristelemättä järjestelmää vastaan. Toisaalta voi omilla toimillaan täysin pyristellä virtaa vastaan ja hankaloittaa järjestelmän toimintaa, olla poikkeama massassa, kyseenalaistaa järjestelmän toimivuuden.
Mutta sitten pitää taas kysyä, onko järjestelmää oikeasti olemassa? Onko mitään mitä vastaan taistella, vai onko sekin vain harhaa? Jos on, onko silloin taistelemisessa mitään järkeä?
Tuntuu välillä siltä, että ajattelen liikaa, ja harvoin oikeita asioita. Jos joskus osuuki oikea asia mieleen, niin ajatukset pomppii ihan omia ratojaan.
Nyt tuli jostain mieleen kristinusko.
Monilta osinhan kristinusko ikäänkuin kannustaa rakkauteen. Se on aika kaksipiippuinen juttu, sikäli kun rakkaus on itsessään ilmiö, joka hämärtää rationaalista ajattelua, eikä nyt heti tule mieleen rakkaustarinaa joka loppuisi onnellisesti. Onhan rakkaus hieno ja ihana asia niin kauan kuin sitä kestää, mutta mikään ei ole ikuista. Ja kun kyseessä on sellainen verrattaen voimakas mentaalinen ilmiö kuin rakkaus, ne loput ei ole kovin miellyttäviä, ja ihmismieli turvautuu sellaisen lopun kohdatessaan yksilöllisiin defensseihin, jotka vuosien varrella tehtyjen havaintojen mukaan vaihtelevat aikalailla laidasta laitaan.
Minkäköhän ihmeen takia mä selitän tänne tällaista? No, ei sillä kai niin väliä..
Toisaalta tekisi mieli juoda kupillinen sitruunateetä. En kuitenka jaksa keittää, saatika etsiä sitruunateetä jostain. Sitäkin on kai vaan irtoteenä, joten pitäisi suodatin etsiä jostain... Nooh, ei nyt kai jaksa.
Ajoin muuten illalla parran. Tuli siinä höyläillessä mieleen, että vähänkään fiksumpi jätkä olis ensin lyhentäny sitä muutaman viikon parran"sänkee" naamasta ennen ku olis lähteny höylällä sitä ajelemaan. Nooh, tulipa tapettua siinäkin puolisen tuntia.
Tänään on kyllä muutenki ollu ihan outo yö. Oon syöny ku hevonen. Syökö normaali tämän ikäinen nuori mies muutaman tunnin aikana ison vuoren lasagnea ja siihen päälle varsin reippaan kokoisen sämpylän ja 4 lihapiirakkaa? Unohtamatta toki, että vielä vähän tekis mieli syödä jotain, mutta kun jääkaappi tyhjenee uhkaavasti.
Tupakatkin on loppu.. Voisin tietysti käydä hakemassa broidilta puruja ja filttereitä ja kääntää sätkän normaalia ohuempaan tulostinpaperiin jota on jostain ilmestynyt tänne, sätkäpapereita kun ei ole. Eikä kyllä ole rahaakaan ostaa niitä. Jos vain jättäisin tämän tähän, joku ihan varmasti kommentoisi, jos vaivautuisi, että pitäis lopettaa polttaminen. Onhan se niinki. Eihän tuossa ole mitään hyvääkään, muuta kuin se, että ainaki henk.koht. koen sen rauhoittavaks. Jännä psykologinen ilmiö kyllä.. Jos lopettaisin polttamisen, pitäis löytää jokin vastaava aktiviteetti jota toistaa sopivin väliajoin.
Tupakka ei kyllä ole ainoa pahe, oon koukuttanu aika moneenki asiaan nykyään. Mulla on erikoinen pakkomielle olla aina näpyttämässä tekstareita jolleki jos on tylsää tai ennen ku oon menos nukkumaan. Pitää aina välillä vaihtaa ihmisiä kenelle spämmää niitä yöangsteja, yleensä viimeistään siinä kohtaan kun ketään ei enää jaksa vastata. Onneks on paljon numeroita puhelimessa, ei ne ihan heti lopu kesken.
Sen lisäks mä en osaa olla ilman musiikkia. Sitä on aina pakko kuunnella jos teen jotain. Hiljaisuus yksin ollessa ja seurassaki jos on hiljaista on varsin hermostuttavaa.
Ex tempore tuli mieleen, että mua raivostuttaa ihmiset, jotka luokittelee toisia sen mukaan, millaista musiikkia toinen kuuntelee. Myös ulkonäön perusteella luokitteleminen on raivostuttavaa. Ite pyrin olemaan tekemättä kumpaaka. Tosin, ulkonäön perusteella teen sitä hieman, enkä edes yritä kitkee sitä pois. Hyvänä esimerkkinä on tällaiset überkovat 12v gangstat jotka ilmeisesti haluaa pukeutumistyylillään ilmaista musiikkimakuaan ja mahdollisia asenteitaan. Tosin, eihän sen ikäiset yleensä mitään ymmärrä elämästä, kaikki on hyvin niin kauan ku äiti tuo kaupasta karkkia lauantaisin. Kuitenkin, ei siinä ole mitään pahaa jos haluaa tuoda pukeutumisellaan muiden tietoon jotain, teenhän mä sitä itekin. Jos mua kattoo, pitkä nahkarotsi ja pitkä tukka, housuissa rautaa enemmän ku lähimmässä k-raudassa, ni toki siitä saa kuvan millaista musiikkia kuuntelen. Ainakin jonkinlaisen. Mutta saatana, jos pitää ostaa huppari ja housut 10 kokoo liian isoja et ne mahtuu päälle viel 10 vuoden päästäki ni ei saatana... Mun puolesta voi näyttää miltä haluaa, mut ei saatana jos joku haluaa näyttää siltä et on varaa ostaa vaatteita kerra 10 vuodes ni pitää olla vähä kasvuvaraa... Ei voi ymmärtää sellasta. Onhan ne löysät vaatteet mukavia, mut joku raja siinäki, ei sinne tartte paidan sisään mahtuu kolmee samanlaista jätkää :D
Ihan random asioista avautuminen tälläi vähän tajunnanvirtamaisesti on aika huvittavaa. Ja nyt ku satuin vilkaseen winampia ja vaihtamaan biisiä, tuli mieleen musiikki, josta vaistomaisesti mietin heti jotain, mistä pitäis avautua. Toki mun mieleeni pamahti yks varsin hyvin mielipiteitä jakava asia: Slipknotin uusin levy. Monet ihmiset pitää slipknottia muutenkin paskana, mutta vittuako minä niistä, minä tykkään. Tai tykkäsin, uusin levy on paskaa. Muutenhan tuo on ihan hyvää, varsinkin kappale "Wherein lies continue", siihen asti kun sinne tulee ne perkeleen clean laulut >.< Jossain muussa musiikissa ne vois toimiakin, mut ei helvetti, pitääkö tollasten biisien keskelle tunkee joku awwihqcleanpaska ARRRRGH &%¤&%¤&% >.<
Mitä sitä sitten, tekis mieli kirjottaa viel jotain paskaa kun ei jaksa nukkumaankaan, vasta täs o reipas puol tuntia rustattu paskaa samalla irkaten ja kuunnellen musaa.. Nyt soi muuten Shadows Fall - Idle Hands :) Voisin vaikka kertoa pari vitsiä.
Vitsi 1: Jutta Urpilainen.
Vitsi 2: Tänään ajattelen autoja ja metalleja.
Ensimmäinen vitsi aukeaa kaikille, jotka yhtään seuraa politiikkaa, koska kyseinen naishenkilö on yksi iso vitsi Suomen järkyttävän vivahteettomalla poliittisella kentällä.
Toinen vitsi aukeaa huomattavasti pienemmälle ryhmälle. Irkkaajat, jotka oli tiettynä hetkenä seuraamassa keskustelua jokunen viikko sitten kanavalla #nukkuu @Quakenet ymmärtävät. Ainakin tsaim ymmärtää. :D
Nyt on hyvä aika mennä hakemaan tupakkaa broidilta ->
<- Hain tupakkaa. Nyt väännetään sätkä.
Ne jotka ei vielä tiennee: tulostinpaperiin käännetty sätkä ei oo kiva. Kyl näit polttaa paremman puutteessa.
sinppa_ näköjään heränny oikeen irkin puolella. Saapahan Simo vähän aamuluettavaa tästäkin selonteosta, vai miksi tätä nyt pitäisi kutsua. Ei ainakaan tietoteoriaksi, koska tää tekstihän vaan todistaa, kuinka kujalla mä olen.
Jessicaki o varmaa ilonen, oon koko yön kiltisti istunu koneella, en oo ilmestyny mihinkä kaupungille, et se vois hämmentyä "miks sä et oo koneella???" :D
Äitiki on varmaa tyytyväinen, tänään sentään olin kotona ku se heräs töihin. Viime yönä olin vasta kävelemässä kotiin päin kun se heräs. Edellisyönä ehdin sentään kotiin vähän ennen ku se heräs.
Sinänsä kyl taas vituttaa, että koko päivän ja yön istunu täs enkä oo saanu mitään aikaseks. Tossa ois 2 tietokonetta joita pitäs laittaa, sit pitäis lukee kemiaa. Mitään en oo saanu tehtyä. Toista tosin alan laittaa vasta kun eräs luupää saa toimitettua mulle listan noista osista, että osaan hakee ajurit. En mä jaksa alkaa kaivamaan tuolta niitä.
Tai no, sainhan mä jotain aikaseks, ajoin parran. Ei se kyl paljoo lämmitä.
Ja tulipahan mieleen, ei ne poliisitka oo taas soitellee. Torstaiaamuna ne muistaakseni soitti mulle, nukuin. Koittasivat perkele yöllä soittaa, mä oon nörtti, en mä oo hereil aamulla jos en oo valvonu koko yötä. Väliaikakatsaus muuten, kello on 6:20, eli yö on menny taas rattoisasti. Tunnin täs sivussa räpeltäny tätäki.. Vittu, vois kai keksiä jotain oikeeta tekemistä. Nukkuminen? Ei nukuta... Blaah..
Elämä on hienoa ilman motivaatiota mihinkään, saatika ilman selkeitä päämääriä. Tähän väliin on hyvä iskeä pätkä Sentenced :n kappaleesta Blood & Tears.
What is it that we're waiting for?
Looking forward to, preparing for?
Life kicks us in the teeth
Yet something makes us crawl back for more
Elämä on. Todellakin.
Oikeastaan tätä päivää voisi kuvata pätkä sellaiselta vanhalta suomalaiselta bändiltä kuin Kollaa Kestää, kappaleesta jälleen yksi päivä.
Kävelen hiljaa kadulla
toiset kun nukkumassa on
Tuuli tyhjentää pääni
on olo hieman huoleton
Ei mitään erityistä
mitä nyt tässä miettisin
Oikaisen kotia kohti
hieman väsynein askelin
Jälleen yksi päivä päättymässä on
jälleen yksi päivä josta hengissä selvisin
Varsinkin tuo 2 rivinen kertosäe on osuva. Säkeistö itsessään sopii ehkä paremmin viime yöhön kun kävelin aamuyöllä kotiin.
Kaikenkaikkiaan, päivä toisten joukossa, ei mitään erityistä, ei mitään merkittävää. Varsinkaan tässä päivässä. Sienj :n kämpillä vietetystä yöstä sentään jäi jotain käteen, tuli nähtyä wonka livenä! :D
Jos menneestä päivästä pitäis jotain positiivista kaivaa, niin ainakin se, että sain miellyttävää postia facebookissa :) Emt mikä siinäki on, piristi. Kiitos tsaim <3
Tietysti vois vetää Sienj :ltä saadulla naamiovärillä jotkut immortal paintit naamaan ja lähtee jonkun lastentarhan luo odottamaan, että lapset tulee sinne ja si voi pelotella niitä, mut olisiko tuossa mitään järkeä, varsinka ku en usko, että saisin minkäänlaista tyydytystä siitä, että onnistun pelottelemaan tarhaikäisiä lapsia. Ne kiertää mut muutenki kaukaa kadulla.
Tää merkintä on hyvä lopettaa pätkään sellaisesta mahtavasta kappaleesta kuin Stratovarius - Against The Wind.
Once again I try to make things work
facing all the power of society
Searching all the answers of the life
I'll never make it on my own
Was I meant to fail everytime
Seems to me thats my destiny
Is this all that's left to me
Confusion and bad memories