IRC-Galleria

Noniin taas on mennyt monta päivää ettei ole päiväkirjaan tullut kirjoitettua. Perjantainakin taisi unohtua kirjoittaa kun oli sen verran kiirepäivä. Joten listataan tässä taas sitten kaikki merkittävä.

Perjantaina tosiaan töiden jälkeen sitten matkalle mutsin luokse. Jotain päälle 300km autolla ajoa kunnes perille pääsee. Joskus hieman ennen kuutta päästiin lähteen ja ehkä noin kymmenen aikaan oltiin perillä. Koirat tottakai antoivat taas oikein isot tervetuliais huomiot ja kissanpoikasetkin heräsivät vaikka oli jo niiden nukkuma-aika. Illalla vielä hieman matkan päälle siideriä ja hieman kuulumisten vaihtoa ennen nukkumaan menoa.

Lauantai menikin melkein kokonaan sitten kissanpentujen kanssa leikkiessä. Niitä oli 3, poju, musti ja tytti. Kuviakin näistä pikku telmmeltäjistä tuli otettua jonkin verran. Lauantaina säädettiin sitten broidin tuomat stereot. Mietittiin jos vaihdettaisiin broidin pakuun talvirenkaat muttei sitä koskaan tehty ja illalla sitten saunomaan. Ensin broidin kanssa ja jatkoin vielä Aikun kanssa niin kaikilla oli seuraa saunassa.

Sunnuntaina sitten vaihdettiin ne talvirenkaat broidin pakun alle niin ei tarvitse sitten jäitä pelätä. Ja lisää leikittiin kattien kanssa sekä hieman katsottiin telkkariakin. Illalla noin puoli viiden aikaan sitten vihdoin tuli kotiinlähdön aika jotta ehditään kotiin sopivasti. Tytti lähti laatikossa mukaan, matkan oli kohtalaisen rauhallisesti pientä hetkeä lukuunottamatta jolloin maukua pääsi.

Kotona Tytti sai uuden nimen, Bast. Kotosalla olikin paljon tutkimista, ihan uusi paikka ja paljon ihmeellistä. Kuitenkin kummastutti paljon että missä veljet oli ja niitä pitikin huudella ympäri kämppää ja juosta huoneesta toiseen katsomaan jos olisivat siellä. Kuitenkin aina hetken rauhoitus tuli kun löysi jotain leikittävää tai sitten joku lämmin kätönen hieman silitti tai rapsutti.

Nukkumaanmeno oli outoa touhua vaikka varmasti väsyttikin pitkän päivän päätteeksi. Ensin koitettiin peiton alle kainaloon mutta lopulta päädyttiin peiton päälle jalkopäähän, se tuntui nähtävästi mukavalta ja turvalliselta paikalta. Omassa laatikossaan missä tuttu pyyhekkin oli ei viihdytä yksin ellei siellä ole lämmin käsi silittämässä. Yöllä herättiinkin muutaman kerran ja piti huudella missä kaikki on mutta rauhoituttiin heti kun huomattiin ettei ole yksin. Saa nähdä miten lähipäivät vielä menee.

Tänään pääseekin sitten ostelemaan Bastille kaikki tarvittavat kuten ruokakipot ja raapimispuut ja sellaiset. Toivottavasti pian kotiutuu ja pääsee elelemään mukavaa elämäänsä ilman että tarvitsee huolia missä muut ovat, kyllä veljiä ollaan vielä menossa moikkaamaan jos äidin luona pysyvät.

Taitaa tästä päiväkirjasta tulla enemmänkin Bastin kommelluksista kertova kirja tästä lähtien, tietysti omiakin juttuja mainitsen jos on jotain maininnan arvoista.