IRC-Galleria

kertosäe:
Älä pohjalle vaivu jos tuntuu siltä
et kaikki menee tänää taas iha kätee
ymmärrä et huomen ei tunnu enää miltää
no katellaan huomen ni sit senki näkee

Ikkunat huurussa sotkuiset vaatteet päällä
Joka päivä talsii poika vaan heikolla jäällä
Alamanakka ainoo joka päivät eritteli
Masennuksen maanantai on pojan ainoo veriveli
Elämä potkii tänään taas kohti päätä
Pieni poika miettii mikä taas johti tähän
Miten ykskaks meni elämänsä lasi palasiksi
Ei auta Jumala vaik roikkuu kaulas sama risti

Joka hällä ollut on jo rippikoulust lähtien
Kanssa tähtien poika pieni tääl itkee
Tarviis vaan läheistä ja kättä auttavaa
Ei elämää voi ymmärtää kantapään kauttakaan
Yksin hiljaa ikkunasta tuijottaa aurinkoo
Toteaa miksei elämä hänelle kaunis oo
Miks mustapilviverho peittää aina mielen
Miten suures maailmas voi kasvaa yksin pojast mieheks

Älä pelkää koskaan kuka sua satuttaa,
usko, paremmus sua enää kädes taluttaa
Älä pohjalle vaivu vaik kuinka huono päivä
Ymmärrä et jokaiselle tulee myös päivii näitä
Joo voin myöntää et joskus tuntunu samalta
vielki puhun mitä niilt ajoilta, se meinas
mut ainoolt polult työntää pois
seuraava päivä huono, mua ei enää ois

kertosäe

kaikil on hyvii että, huonoi päivii
mitää sille en voi että sul taas niin kävi
astuit joko sängyst taas aamul vääräl jalal
tai itseaiheuttama kuuluisa krapula kamala
en voi sille mitää et, sust tuntuu siltä
ja elämäs ei, tunnu enää yhtää miltää
elä tää päivä ja kaikki on taas huomen toisin
auttaisin sua tänää jos vaan mitenkä voisin
tänää, on just se huono päivä
huomen ei taas oo mitää turhan huolen häivää
et oo hei ainut ihminen kel ei mee hyvin tänää
soittele jos lähettäis yhel bissel käymää
tuntuu et oot nyt viel mielestäs syvällä pohjalla
miten voi tuntuu ku on elämä muuten mallillaa
luulet tietäväs et alkoholi sua aina auttaa
mut eih.. (Niin mäki joskus luulin)

Mä luulin että alkoholi pyyhkis huolet
Eikä enää tarvis yksin nyyhkii vuotees
Se korjais sieluni sekä pahan mielen
Mut syvemmälle maahan veikin tän miehen pienen
Mä halusin vaan elää, en olla paha ihminen
Tajunnut elämän haurautta mä silloin vissiin en
Tein kaiken väärinpäin ja vaan väärällä tavalla
Ja niistä virheist haavoi sain joita ei mikään paranna

kertosäe

Isän sekä äidin lähdettyä poies täältä
On poika pysytellyt kaikista etäällä
Kai pelkää menettämistä niin paljon
Kaikki joskus lähtee niin vaan on
Aina ollut ja tulee aina olemaankin
Jokainen on oman elämänsä vanki
Poika löytyy kellarista kaulassansa köysi
Ehkä se oli ainoo tapa jolla rauhan löysi