Kato, mitä teit.
Teit must rikkinäisen,oon hajalla.
Mun sydän on palasina,
arvaa vaa nii ei sitä ehjäks saa.
Se on tuhanne palasina,
ne sirpaleet on ku piikkejä.
Ne sattuu, satuttaa mua.
Sisäsesti ja ulkosesti.
Mä vihaan itteeni,
mussa ei oo mitään hyvää.
Sä teit sen, sä teit must huonon ihmisen,
sun takii mä itken itteni joka ilta uneen.
Joka ilta mä tuijotan kattoa.
Mun mielessä ei oo muuta ku sä.
Se ajatussusta ei tee hyvää,
se tuntuu kauheelta,
ku joku lävistäis mun kehon.
Mut sä autoit mua tajuumaa,
et mä en oo täydellinen.
Mussa on kaikki virheet,
mut mä oon vahva,
mul on leuka pystyssä
ja mä jatkan mun elämää,
tosin sydän sirpaleina..
Mut mä tiiän sen,
että tuol jossain on viel joku,
joku joka kerää joka ikisen sirpaleen
ja tekee musta onnellisen.
Toivoin et se oisit ollu sä
mut se on joku muu,
jossain muualla.
Kaukana täältä