mut anyways ajan myötä ritsat vaihtu sit mutkiin,
rapates roiskuu ja välis joutuu hutkii,
ja tyylikseen kun kerran valkkaa livin da vida loca,
ei voi koskaan enää tietää mitä kulman takan oottaa,
Kun vasara naulaa niin linnut laulaa saa
kun vasara naulaa niin linnut laulaa taas
pysy hengis jos vaan voit
laulu seireenien soi
ja tää menee niille jotka on kuolleet pois