Tärkeintä jos on lähteä,
Niin sitä ainakin on tehty.
Enemmän kuin voin uskoa,
On näkökentän taakse jäänyt,
Muttei naulat jalkojen alta.
Yli kaiken olen tuntenut
Sen, mitä on kun kaatuu rauha.
Häpeästä rakennettuna
Ei se voinut kestää kauaa.
Vaikee katsoo silmiin itseään.
Luulin, et ottaisi juomansa se,
Mistä tullut on silmien eteen side.
Vaikka voitettiin jo kertaalleen,
Se on noussutkin taas paikalle.
Tämä kaivo on pimeä kaivo,
Odottaa aina ammollaan.
Ei itku, ei palava raivo
Auta irti otteestaan.
Pahemmalta pelastettuna
On hyvä painaa huulet maahan.
Elämältä suodatettuna
Viimeinkin löytää paikan.
Ei enää koskaan takaisin.
Vannonut, rikkonut, vannonut taas,
Ja vannon uudestaan.
Tämä kaivo on pimeä kaivo,
Odottaa aina ammollaan.
Ei itku, ei palava raivo
Auta irti otteestaan.
Ei auta irti otteestaan
Eksyttiinhän me,
Eikä tahallamme
Tultu taas tänne,
Mistä kerran jo selvittiin.
En voi uskookaan, miten voidaan olla
Yksinkertaisesti
Näin helvetin tyhmiä.
Selvittiin jo kertaalleen,
Palattiin rikospaikalle.
Tämä kaivo on pimeä kaivo,
Odottaa aina ammollaan.
Ei itku, ei palava raivo
Auta irti otteestaan.