Kuules ystäväiseni, mul on vähän sanottavaa sulle. Must tuntuu pahalta, kun tavataan harvoin. Täs kelaan kuin paljo sua arvostan. Ollaan kuiteski erilaisii ihmisii, silti parhaista parhaimpii ystävii. Mul on syytä olla onnellinen. Hienoint on se, et ollaan pysytty väleis, mä jo luulin, et siin on joku välis, mut onneks olin vääräs. Nyt oon virheist oppinu. Mul on hyvä elää tääl sun kans. Et tiiä kuin paljo sua arvostan. Ei oo maailmas toista sun arvosta. En ois voinu toivoo parempaa ystävää, enkä muistoi. Meil on muistoi enemmän kun Jumalal puistoi. Ja se saa tunteen mut todellista rakkautta. Aina tuun muistaan sut <3