IRC-Galleria

Mestarin muistolle 1950-2006Tiistai 28.11.2006 12:52

Yksinäisyys ympärillä joskus ottaa hahmon ihmisen
Tiedän mitä haluan tiedän miten vähään kykenen
Yksinäisyys sydämessä, katkeriksi pisaroiksi tiivistyy
Siinä yksinäisyyden on seuraus, siinä on sen syy

Olen sinussa kiinni, sinä tiedät vaikka myönnä en
Läheisyyttäs kaipaan rakkauttasi tarvitsen
Olen sinussa kiinni, sinuun kiinni jään
Sanot: Pois! Ja minä menen, kohta huomaat etten mennyt mihinkään

Kunpa sinut tuntisin paremmin
Silloin ehkä oppisin itsenikin
Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan
Tulen uudestaan

Yksinäisyys, yksinäisen joskus siihen hermostun
Halki aavikon jäisen rämmin kunnes havahdun
Kadehdi en niitä jotka luotuja on kaksoiselämään
Joskus tuntuu etten kunnolla saa eletyksi tätä yhtäkään

Kunpa sinut tuntisin paremmin
Silloin ehkä oppisin itsenikin
Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan
Tulen uudestaan

Kunpa sinut tuntisin paremmin
Silloin ehkä oppisin itsenikin
Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan
Tulen uudestaan

Kunpa sinut tuntisin paremmin
Silloin ehkä oppisin itsenikin
Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan
Tulen uudestaan

Kadehdi en niitä jotka luotuja on kaksoiselämään
Joskus tuntuu etten kunnolla saa eletyksi tätä yhtäkään

Aion tulla viereesi uudestaan
Poikki ikiroutaisen isänmaan
Vaikken koskaan luotasi poistunutkaan
Tulen uudestaan

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.