On se elämä niin ihmeellistä ja kummalista ku lähtee miettimään.. Sillee et mihin sitä päätykään ja kenen kanssa ja kaikkea tuommoista Ja sit on taas omasuonsa nimeltä naiset josta ei tuu ikinä löytää takas..
Niin se vaan menee ihmiset ja maailma kasvaa.. Se on huvittavaa katella ja nauraa ittelleen ku huomaa kasvaneensa juuri "tuon" iän ohi niinku tänään duunissa mietin et miten sitä itekki pikkusena jakso kirmata ja tytöt oli hyi ja nykyään niiden peppuja,tissejä ja naamoja kyylää kielipitkällä se oli aika semi hauska ahaa elämys huomata ettei ookkaan enää pikkupoika enää =) !
Ja nykyään löydän itteni röökisuussa viinapullo toisessa kädessä perjantaina "radalla" vaik enne halveksin tommosta ja must se oli naurettavaa ja dataaminen oli ykkösjuttu nyt dataaminen on jääny kakkoseks alkoholimaistuu tytöt kans.. Onko se sit hyvä vai huono juttu sen näyttää aika...
Ja nyt sit pitäs niin helvetin aikuisena miettii että mitä sitä elämällää tekis onneks on pienihaju ettei joudu tonne duunipaikkojen kansoittamalla sotatantereelle ihan wtf? merkki päänpäällä Nojoo ja sit tulee keski-iän kriisit jne kaikki mut sinne on aikaa..
Onneks mun vanhuudenpäivät on jo päätetty tarvi pähkäillä niistä :D
Istutaan rakkaan viivini( www.irc.fi/vippa| ) kanssa vanhustentalossa keinutuolissa röökiä polttelen dissataan exiämme ja surkutellaan elämää : <<< Ah mikä ihana elämänlopetus..
Tää oli tämmöstä pohtimista vain lukekaa jos kiinostaaa. :---D