Eilen työnantaja toivotti tavanomaisen vaikean ja työntäyteisen viikon päätteeksi mukavaa viikonloppua omalla tavallaan:
Lappusen liitteenä oli sähköpostista tulostettu Reinon mainio kirjoitus, päivätty hänen blogissaan 31.3.2007:
Ohjeita Suomeen muuttavalle
Tarkista ensin, että sinulla todellakin on jokin järkevä syy muuttaa Suomeen. Varmista myös, että olet tulossa Suomeen yksilönä. Älä tule Suomeen heimona, klaanina, laumana, vähemmistönä, kansanryhmänä, rosvojoukkona tai valloitusarmeijana.
Suomessa eletään suomalaista elämää. Alla on käsitelty joitakin suomalaisia tapoja ja perinteitä, jotka saattavat vaikuttaa sinusta oudoilta. Ne ovat kuitenkin suomalaisten mielestä oikein hyviä tapoja ja perinteitä.
TYÖ
Suomessa on tapana elättää itsensä ja perheensä tekemällä töitä.
LANNOITTEET
Lannoitteet eivät ole pommien rakentamista varten. Lannoitteet laitetaan maahan, jolloin maa tuottaa enemmän ruokaa.
RUOKA
Possu on hyvää syötävää. Siitä saa monenlaisia herkullisia ruokia, kuten grillimakkaraa, grillikylkeä ja kinkkua. Suomalainen ruoka on hyvää, sanoivatpa ranskalaiset mitä vaan. Suomessa saa syödä lehmää, veripalttua, sikaa ja piimää. Täällä tarjoillaan monia kummallisia ruokia, kuten mämmiä tai viiliä talkkunan kera. Sen sijaan Suomessa ei tarjoilla paistettua pikkuvauvaa riisipedillä. Myös eläinrääkkäys on Suomessa kielletty, joten eläintä ei saa kiduttaa leikkaamalla kurkun auki ja vuodattamalla se kuiviin. Uuni on tarkoitettu ruuanlaittoa varten. Uunissa ei saa lämmittää jalkasalvaa.
NAISET
Suomessa naiset ovat yhtä arvokkaita kuin miehet. He saavat ajaa autoa ja liikkua yksin myös kamelin päivämatkaa kauemmaksi kotoa. Naiset saavat valita aviopuolisonsa itse. Hyvin usein myös naiset käyvät töissä. Naiset voivat käydä uimahallissa samaan aikaan miesten kanssa, mikä on hyvin kätevää, koska siksi ei tarvita erillisiä uimahallivuoroja miehillä ja naisille. Muutenkin Suomessa on tasa-arvoinen meininki: nais- ja mieslääkärit ja hoitajat voivat hoitaa kaikkia potilaita. Tämä on hyvin kätevää, koska silloin ei tarvita erillisiä sairaaloita naisia ja miehiä varten. Suomessa naisia ei laiteta mustaan säkkiin. Mustaan säkkiin laitetaan roskia.
LAPSET JA KOULU
Suomessa tytöt ja pojat voivat leikkiä keskenään. Myös tytöt saavat käydä koulua yhdessä poikien kanssa. Kaikki saavat koulussa saman peruskoulutuksen. Juuri sen takia sen nimi on peruskoulu. Kuvis ja musa ovat ihan kivoja aineita. Niistä ei saa vapautusta uskonnollisista syistä. Myös tytöt voivat jatkaa koulunkäyntiä peruskoulun jälkeenkin.
SEKSI
Suomessa lasten sukuelimiä ei silvota. Sen takia on aivan luonnollista, että vähän vanhempina tytöt ja pojat alkavat seurustella keskenään. He saavat valita seurustelukumppaninsa ihan itse. Usein tytöt ja pojat kokeilevat seksiä jo melko nuorina ennen avioliittoa. Se on ihan OK. Mutta se ei ole OK, että aikuinen harrastaa seksiä alle 16-vuotiaan kanssa. Myös yhteenpuristettujen reisien väliin sutiminen on seksiä, joten aikuinen mies ei saa harrastaa sitäkään alle 16-vuotiaan kanssa.
Kesällä naiset tykkäävät kulkea vähissä vaatteissa ja miehet tykkäävät katsella vähäpukeisia naisia. Meillä Suomessa on sellainen sanonta, että katsoa saa, muttei koskea. Siis ilman lupaa. Nainen voi myös milloin tahansa peruuttaa antamansa koskemisluvan. Meillä Suomessa on sellainen sanonta, että antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. Se ei suomalaistenkaan miesten mielestä tunnu kivalta, mutta raiskaaminen on Suomessa kielletty. Housuja jalkaan vaan ja uutta matoa koukkuun.
Suomalaisia ei juurikaan kiinnosta, mitä toiset makuuhuoneissaan puuhailevat, kunhan sitä ei tungeta heidän naamansa eteen. Homoseksuaalisuus ei ole Suomessa rikos. Se tarkoittaa sitä, että homoja ei saa tappaa.
Suomessa HIV-tartunta ei parane raiskaamalla neitsyen. HIV-positiiviset tuntevat oman vastuunsa ja pyrkivät kaikin tavoin olemaan tartuttamatta virusta eteenpäin.
Pimppiin ei laiteta saksia.
USKONTO
Suomen pääuskonto on luterilaisuus. Muitakin uskontoja on paljon, ja ihmiset saavat vapaasti valita oman uskontonsa. Monet suomalaisen kulttuurin perinteet pohjautuvat luterilaisuuteen, ja suomalaiset kunnioittavat niitä, vaikka monet ovatkin eronneet kirkosta. Kirkosta eroavia ei tapeta.
SAUNA
Suomalaiset tykkäävät istua alasti kuumassa huoneessa, jonka nurkassa on kiuas. Kiukaan päällä ei saa kuivattaa kenkiä. Kiukaalle heitetään vettä, joka höyrystyy. Saunoja voi myös pieksää itseään koivuvitsalla ja juosta välillä kylmään järveen. Se on suomalaisten mielestä mukavaa. Kokonaiset perheet saunovat usein yhtä aikaa. Kaveriporukoissa myös miehet ja naiset voivat mennä saunaan samaan aikaan, eikä siinä ole mitään seksuaalista. Saunassa ollaan alasti. Jos käytät uimahousuja, jotta Allah ei näkisi pippeliäsi, niin kaikki ajattelevat, että sinulla on pieni. Saunan jälkeen maistuu keskiolut ja sianlihapitoinen grillimakkara.
JUHLAPÄIVÄT
Tärkeitä suomalaisia juhlapäiviä ovat mm. joulu, juhannus ja vappu. Jouluna koristellaan joulukuusi, lauletaan joululauluja, annetaan lahjoja ja syödään kinkkua. Useimmille suomalaisille joulu on enemmänkin perheen ja yhdessäolon juhla kuin uskonnollinen juhla.
Juhannuksena juodaan viinaa, tuijotellaan syvämietteisesti järvelle valoisassa kesäyössä ja poltetaan kokko. Kokossa ei kuitenkaan polteta autonrenkaita tai kokonaisia autoja. Autoja ei myöskään polteta minään muinakaan päivinä. Palavia autonrenkaita ei missään tapauksessa laiteta ihmisten kaulan ympärille.
Koulujen kevätjuhlassa lauletaan "Jo joutui armas aika". Se nyt vaan on kaikkien mielestä niin hienoa, että koulu loppuu ja kesä tulee. Jos sinua oikeasti häiritsee kevätvirren laulaminen, niin soita Puumalaiselle ja pakene Timbuktuun.
Vappu on se juhlapäivä, jolloin suomalaiset marssivat kaduilla hassuja plakaatteja kantaen, kuitenkaan äbäläwäbälää huutamatta. Myöskään katukivien heitteleminen ei kuulu suomalaiseen vappuperinteeseen.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa on se juhla, jossa kaikki vieraat kättelevät presidenttiä. Suomessa ei ole pakko tulla bileisiin, jos ei halua.
VIINA
Suomalaiset tykkäävät juoda viinaa muutenkin kuin jouluna, juhannuksena ja vappuna. Eihän se tietenkään mitään maailman fiksuinta touhua ole, mutta se nyt vaan sattuu olemaan täällä perinne. Jotkut muiden kansojen perinteisiin kuuluvat päihteet, kuten kannabis ja khat, ovat Suomessa kiellettyjä.
PAINI
Viinanjuonti johtaa usein painiin. Suomessa välillä vähän tapellaan, muttei lyödä puukolla tai tapeta, ainakaan ventovieraita.
RIKOSLAKI
Raiskaaminen - myös joukkoraiskaaminen - on siis hei ihan oikeasti Suomessa kielletty. Jos nainen joutuu raiskatuksi, niin häntä ei kivitetä vaan raiskaajat laitetaan vankilaan. Kunniamurhissa ei Suomessa ole mitään kunniakasta. Elokuvaohjaajia ei saa tappaa, vaikka he tekisivät mielestäsi huonon elokuvan. Sama pätee myös pilapiirtäjiin ja etenkin pakinoitsijoihin. Suomessa saa piirtää pilakuvia eri aiheista ja kirjoittaa ohjeita maahan muuttaville, mutta niiden tekijöitä ei saa murjoa, kurmoottaa eikä fatwoittaa.
RASISMI
Kaikki ei ole aina rasismia. Ja vaikka olisikin, niin ei se kitisemällä parane. Vai luuletko muka, että Mikko Puumalainen on suomalaisten enemmistön mielestä hyvä tyyppi?
SANANLASKUT
Suomen kielessä on paljon vanhoja, kauniita ja viisaita sananlaskuja, kuten "Maassa maan tavalla tai maasta pois".
Varsin todennäköinen yhteydenottaja vähemmistövaltuutetun suuntaan on ollut entinen työtoverini, joka työskenteli alaisenani kolmisen vuotta. Hänen edesottamustensa vuoksi (mm. erään somalialaistaustaisen asiakkaansa epäasiallinen kohtelu sekä paljon muuta) en enää vuodenvaihteen 2008-2009 jälkeen halunnut jatkaa työsopimusta. Luulen hänen jo silloin lähettäneen lähimmälle esimiehelleni erään väljästi omaelämäkerrallisen, "kaunokirjallisen" juhavuoristyyppisen kirjoitelmani, jonka annoin hänen aikanaan lukea. Kun se ei johtanut mihinkään, ja jouduin vielä alkuvuodesta vastaamaan hänen hakemansa työpaikan työhönottajan esittämiin kysymyksiin tästä hakijasta sillä seurauksella, ettei häntä valittu, on hän melko varmasti penkonut uudestaan omia vanhoja minulta saamiaan sähköposteja. Oli sitten löytänyt tuollaisen, missä mainitaan Mikko Puumalaisen nimi, ja sattumaltako vai hyvällä vainulla osannut sitten olla yhteydessä tähän. Puumalainen sitten puolestaan joko nimeni mm. maahanmuuttokriittisyyteen yhdistäen tai vain ehtymättömällä innollaan vei asiaa eteenpäin.
Ei siinä sinänsä mitään, ettei esimieheni esimies Leila Palviainen voinut olla minuun yhteydessä ennen varoitusmenettelyn käynnistämistä, sillä linjaorganisaatio on linjaorganisaatio ja byrokraatti on byrokraatti, mutta jopa vähemmistövaltuutetun tasoiselta virkamieheltä olisi mielestäni voinut edellyttää ainakin kahta asiaa:
a) hän olisi voinut tarkistaa käsiinsä saamastaan sähköpostista alkuperäisen lähetysosoitteen ja jälleenlähettämisestä jäävistä hakasista päätellä missä järjestyksessä lähettäminen on tapahtunut
ja b), kysyä ja miettiä ilmiantajan motiivia näinkin vakavan asian hautomiselle lähes kaksi vuotta hiljaa mielessään kärsien. Sekä tietysti olla yhteydessä minuun lisäselvyyden saamiseksi. Mutta olen tottunut antamaan ohjeita, neuvoja ja lisäselvityksiä myös pyytämättä, eiköhän tämä Mikon tavoita näinkin.
Olen siis nähtävästi huhtikuussa 2007 saanut työsähköpostiini tuon Reinon jutun, lähettänyt sen omaan henkilökohtaiseen sähköpostiini
harri_eerikainen@msn.com ja sieltä sitten edelleen, ainakin mainitulle silloiselle työtoverilleni.
Jätin eilen Palviaiselle oman kirjallisen vastineeni, sisäposti tavoittanee hänet maanantaina:
13.3.2009
Leila Palviainen
VASTINE 12.3.2009 KÄYNNISTETTYYN VAROITUSMENETTELYYN
Sain tänään tiedokseni eilen käynnistetyn varoitusmenettelyn tapauksesta, jossa olisin lähettänyt rasistisen sähköpostiviestin työasemaltani ja työsähköpostiosoitteestani.
Mielestäni itse teksti, johon vähemmistövaltuutettu viittaa, ei ole mitenkään rasistinen, ehkä pikemminkin satiirisen maahanmuuttokriittinen, tai samalla tavoin vaikkapa tuulesta temmattuihinkin stereotypioihin nojaavan humoristinen kuin ”suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen” –tarinat ja blondivitsit.
Minua ei myöskään ole voitu eikä haluttu syyttää yli 18:n vuoden urani aikana Sosiaaliviraston palveluksessa eikä sitä ennen yksityisellä puolella vastaavissa tehtävissä minkäänlaisesta rasismista tai syrjinnästä, vaikka olen toiminut juuri kaikkein vaikeimmissa sosiaalisissa asemissa olevien erityisryhmien, myös maahanmuuttajien parissa. Myös työtovereinani ja suorina alaisinani on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden kanssa olen tullut toimeen aivan samoin kuin toisenlaisen taustan omaavienkin kanssa. Koulutukseltanihan olen diakoni.
Laitan oheen pienen esittely-DVD:n yhdestä johtamani alayksikön, Koti- ja laitospalveluiden, tuoreimmasta hankkeesta, johon, kuten muihinkin palveluihimme, on sijoittunut runsaasti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Olet sen kyllä nähnyt aiemminkin, mutta muistin virkistykseksi ja jatkoakin ajatellen.
Oletan, että asian tuleminen varoitusmenettelyn piiriin vasta ja juuri nyt voi liittyä yhteen tai useampaan seuraavista syistä:
- olen toiminut maahanmuuttokriittisen kunnanvaltuutetun Jussi Halla-ahon vaalityöryhmässä viimeisimpien Eduskuntavaalien aikaan omalla nimelläni, ja tieto siitä on helposti löydettävissä. Vähemmistövaltuutettu Puumalainen ja Halla-aho ovat monista asioista kategorisesti päinvastaista mieltä.
- olen Suomen Sisun jäsen.
- esiinnyn Suomen maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvalla Homma-foorumilla internetissä omalla nimelläni.
- kirjoitan maahanmuuttokriittisiä kirjoituksia mm. Helsingin Sanomien keskustelupalstalle omalla nimelläni.
- olen Perussuomalaisten jäsen.
Tämä kaikki on voimassaolevien lakien ja asetusten mukaan täysin sallittua, vaikka ne eivät vähemmistövaltuutetun mukaan sitä saisi olla.
Sähköpostin lähettämistä en kiistä, vaikkakaan en voi vahvistaa kahden vuoden takaisia, mielestäni täysin mitättömiä tapahtumia kovinkaan tarkasti. Paperikopioista katsottuna näyttäisi siltä, että olen lähettänyt mahdollisesti joltain toiselta henkilöltä omaan työsähköpostiini saamani jutun ensin omaan henkilökohtaiseen sähköpostiini (
harri_eerikainen@msn.com), ja sieltä sitten eteenpäin. Hupiposteja tulee ja menee, sitäkään en kiistä, ja sen voinee tietohallintomme vahvistaa olevan varsin yleistä muissakin kaupungin sähköposteissa kuin vain minun.
Kiistän syyllistyneeni mihinkään rasistiseen toimintaan. Jos työtehtäviin kuulumattoman yksittäisen sähköpostin jatkolähettäminen katsotaan kirjallisen varoituksen tai irtisanomisen arvoiseksi, katson näihin toimenpiteisiin olevan laajempaakin tarvetta Helsingin kaupungin organisaatiossa.
Teen tästä asiasta mahdollisimman julkisen, sillä tämänkaltainen kehitys on juuri sitä, jota pyrin omalla sananvapauteen pohjautuvalla toiminnallani vastustamaan, ja olen aina seisonut tekemisteni ja sanomisteni takana. ”Varoitusmenettelyn aloittaminen” -asiakirja on ymmärtääkseni minua koskeva julkinen asiakirja, jonka julkaisemiseen kokonaisuudessaan minä voin antaa luvan. Tämän tarkistutan kyllä ennen kuin toimin.
Saavun suulliseen kuulemiseen 18.3.2009, ilmoittanet minulle kellonajan. Minä ilmoitan puolestani myöhemmin, kenet tai keitä kutsun mukaani.
Harri Eerikäinen
En kopioinut tänne koko varoitusmenettelyn mukana tullutta liitettä, sillä se olisi paljastanut tuon pahamaineisen työsähköpostiosoitteeni, johon en toivo enää todennäköisesti vähinä jäljellä olevina päivinäni Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston palkkalistoilla tulevan lisää tuollaista arveluttavaa materiaalia, joka vie ihmiseltä mielenrauhan kahdeksi vuodeksi. Sinänsä osoitteen päätteleminen ei ole kovin vaikeaa, nehän ovat kaupungin työntekijöillä, kuten minulla ja Leila Palviaisella mallia
etunimi.sukunimi@hel.fi.
Häpeissäni ja sydän pelosta vapisten jatkan viikonlopun viettoani, ja toivotan puolestani Mikko Puumalaiselle ja Leila Palviaiselle mukavaa alkavaa viikkoa.
Kirjuutellaan! Iskee silmää
