tuntuu taas vaihteeksi todella yksinäiseltä ja surulliselta. tulee kyllä todella paha mieli siitä kun pyytää omalta kullalta seuraa niin hän sanoo vain kylmästi että : "ja sitten, onko muuta valittamista?".... ja ihmettelee vähän ajan kuluttua että miksi oikein itken tai näytän surulliselta mutta ei kuitenkaan tule luokse vaan kääntyy takaisin koneeseen päin ja on hiljaa.
ymmärrän kyllä että omaakin aikaa pitää olla välillä mutta eikö kuuluisi viettää myös aikaa oman tyttöystävän kanssa. varsinkin kun tietää miten paljon hänestä välitän.
*pitkä huokaus*