Lapset katoavat
Kun äiti eräänä aamuna meni herättämään lapsiaan, hän kauhistui. Lapsia ei näkynyt missään. Lapset olivat lähteneet metsään retkelle aamu kuudelta. Lapset eivät muistaneet sanoa äidillensä, että lähtevät retkelle. Lapsien nimet olivat Mari ja Ville. He viettivät päivän metsässä ja lähtivät urheilemaan. Siellä he juoksivat kilpaa ja heittivät keihästä. Sitten kun Mari ja Ville ei enää jaksanut urheilla he menivät discoon. Siellä ne tanssivat rockia, poppia, jazzia ja kaikkia erilaisia tansseja. Mari ja Ville nimittäin käyvät tanssikerhoissa, siksi ne osaavat tanssia tosi hyvin. He väsyivät tanssimisessa.
Lapset menivät pöytään ja tilasivat pirtelöä. Sitten Mari sanoi: -Onpas tällä reissulla ollut mukavaa, eikö niin Ville? Ville vastasi: -Tottahan toki täällä on ollut tosi mukavaa! Kun lapset eivät enää jaksanut tanssia, he jatkoivat matkaansa.
He menivät koiranäyttelyyn.
Siellä koiranäyttelyssä oli niin ihania koiria kuin olla ja voi. Oli kaikenlaisia koiria: pieniä, suuria, eri rotuisia ja erikoisia koiria. Lapset ostivat koiraavaimenperät, koiratarroja ja koiravalokuvia. Koiranäyttely oli päättymäisillään, kun mies tuli lasten luokse. Mies tuli lapsia kohti ja kysyi: -Anteeksi, mutta missä on vessat?
-Tuolla kulman takana, Ville sanoi.
Mutta mies ei mennytkään vessaan, vaan otti lapsista tiukan otteen ja lukitsi lapset vessaan. Mies oli rikollinen ja oli valinnut lapset uhriksi. Ville sanoi: -Hei katso Mari! Tuossa on ikkuna. Jos saamme avattua sen, pääsemme täältä pois. Hyvin mietitty Ville! kokeillaan sitä.
Ja lapset onnistuivat. Ne päättivät lähteä kotimatkalle.
Kohta koti jo näkyi.
-Voi miten ihanaa, kun pääsee kotiin! Mari sanoi.
Kun lapset pääsivät sisälle äiti sanoi: -Missä te oikein olette luuranneet? Minä pelästyin kuoliaaksi että teille on sattunut jotakin!
-Anteeksi äiti. Lapset sanoivat yhteen ääneen. Me olimme retkellä.
LOPPU!