Nyt olis keskiviikko päiväkin jo ohi töiden osalta, miten vittu sitä jaksaa vielä neljä viikkoa aamua tehdä.
Ulkona olis hieno ilma mutta kun siirtänyt tuota pyykkäystä ja siivoamista sen verran jo että tänään se on jo pakko tehdä.
Noo huomenna saa sentään nukkua peräti kuuteen asti. hienoa hienoa.
ja ah ihanaa tätä rauhallisuutta ja hiljaisuutta mikä täällä kämpässä on.
Tuntuu niin hienolta ku ei tarvi sitä huutoa ja ärähtelyä enää kuunnella, oma tressitasokin pudonnut täysillä alas ku saa olla omassa rauhassa.
Tottakai sitä läheisyyttä kaipaa ja yksin ei ole ikinä kiva mennä nukkumaan, mutta silti, ah mikä autuus.