IRC-Galleria

Kiva puzzlepeli oli, mutta välillä lelumariot ärsytti tekoälyillään. Lisäksi Mario ei liikkunut aina niin kuin halusin, vaikka se pääosin johtui GC-ohjaimella pelaamisesta.

Juhannuksen kunniaksi menin lempi NES-pelini läpi. Eli kaikki Mega Manit. Jos olisin aloittanut jo aamusta ehkä seiska ja X-sarjan kolme ekaa olisi voinut lisätä mukaan, vaikkakin jälkimmäiset ovat monta kertaa pitempiä. Tulipahan kuitenkin kokeiltua näinkin lyhyttä putkea. :) Ja nyt pystyn ehkä vähän paremmin laittamaan Mega Manit lempparijärjestykseen.

1. Mega Man 6 - Paras tunnelma ja kentissä tutkittavaa. Parhaat grafiikat ja hyvät musiikit. Nostalgia +.
2. Mega Man 3 - Parhaat musiikit. Hyvät kenttädesignit ja bossit.
3. Mega Man 2 - Todella hyvät kentät ja bossit. Spesiaali-itemeiden pakollisuus ja kuoleminen ärsyttää.
4. Mega Man 4 - Parhaat kahdeksan robot masterin jälkeiset kentät. Vaikeustaso kohdimmillaan.
5. Mega Man - Haastava, kentät mukavan erilaisia.
6. Mega Man 5 - Hyvät grafiikat. Kentät ja bossit liian helppoja.

Arvosanaksi antaisin Mega Man 6:lle ja 3:lle kympin, muille ysin.

Mun Kummikarhut loppu nyyh! NYYH! MYYYYYYYY!

Mut toisaalta oli aika hyvä lopetus. :) Ja nyt voi sekalaisesti kattoa lempijaksoja jee.

Olen maanantaista lähtien katsonut kummikarhuja ja olen nyt neljännessä tuotantokaudessa. Jaksoja katsonut 29 ja tarinoita 46. *O* Olen siis tasan puolessa välissä nyt. Aijai pian ne loppuu yhyhyy! Ehkä katson lempijaksot uudestaan kun sarja päättyy ja sen jälkeen alkaa normaali pelitys. :E

Aikaste mukava peli oli.

Niin ja valintakokeet graafisen muotoilun linjalle oli keskiviikkona ja torstaina. toivottavasti pääsen.

Torstaista lauantaihin olin myös kaverilla. Siellä pelasin Mega Man 9:n läpi ja Metal Slugeista 1, 2 ja lähes 3 tuli pelattua läpi.

Pääsin toissapäivänä aloittamani Seasonsin läpi. Oli helpompi kuin Ages. Mutta päästyäni läpi kohtasi suuri pettymys. Jos olisin tahtonut juonen jatkuvan Agesista ja pelaavan Seasonsin samalla, olisi pitänyt käyttää Agesin koodia alussa. Ajattelin, että koodin avulla jatkuu suoraan Agesin tapahtumista ja siksi pelasin ilman. Nyt harmittaa. Ehkä joku päivä aloitan Agesin uudelleen ja pelaan Seasonsin koodilla niin pääsis hakkaamaan Twinrovaa ja Ganonia.

Eli koko Chain of Memories läpäisty!!! Ensimmäistä kertaa. ^_________^ Ja valmistujaisjuhlatkin päättyivät. Kiva päivä ollut.

Marluxia oli järkyttävän vaikea, mutta pääsin läpi Neoshadow kortin ansiosta. ^_____^ Olen jo aloittanut Rikulla pelaamisen ja nyt Atlantiksessa.

Molemmat erittäin hyviä. :)

Ykkösessä haastetta löytyy enemmän, johtuen salapaikoista jotka on pakko löytää ja hyvin nopeasti tappavista vihollisista varsinkin loppupäässä. Kiva tarina mutta tuntui hieman kuluneelta. Peli ei sorru ylivaikeisiin kohtiin vaikka loppari onkin melkoisen ilkeä tapaus.

Kakkosessa ei ole niin paljon välttämättömiä salapaikkoja, joten se on vähän helpompi. Juonellisesti koin tämän osan paljon mielenkiintoisemmaksi ja liikkuminenkin on paljon sulavampaa, kun neljän sijasta on kahdeksan suuntaa johon pelaaja voi liikkua luolastoissa. Pidän siis tästä osasta hieman enemmän.

Tällä kertaa oli vuorossa Castlevania 3 NESille ja SNESille Young Merlin, Super Bomberman ja Pinocchio. Ainoastaan Pinocchion olen aiemmin pelannut läpi. Jos näistä nyt jotain pitäisi sanoa niin...

Castlevania 3 - Järkyttävän haasteellinen loppuapäin. Varsinkin Dracula on tuskallinen: Kolme muotoa, tappaa neljästä osumasta, ja kun häviää joutuu aloittamaan PUOLESTA VÄLISTÄ KENTTÄÄ! Pelasin homebrew channelin kautta joten pystyin save statejen avulla hiukan lieventämään tuskaa. Ykkönen oli helpompi ja siksi pidän siitä enemmän.

Young Merlin - Menettelee. Hieman lattea tunnelma eikä kovinkaan haastava. Varsinkin kun kuolemisesta rangaistaan vain huoneen alkuun joutumisella. Peliin on myös koodit joita tosin ei tarvita kun pelin pääsee yhdeltä istumalta läpi. Kahden/kolmen tunnin ongelmanratkonta/seikkailupeli. Plussaa haltijattaresta joka aiheutti repeämisen. Puhuu nimittäin koodikieltä: "XBLYYBBB RBBLBBB".

Super Bomberman - Super Bomberman 5:n pelanneena pelin kentät ei olleet uusia. Pelin mukava 10 sekunnin kuolemattomuus joka kentän alussa antaa aikaa tappaa lähes jokaisen vihollisen ja aikapommien avulla peli on sitäkin helpompi. Kaikista osista helpoin, mutta viihdyttävä.

Pinocchio - Monen vuoden jälkeen päätin kokeilla ja oli vieläkin herkkua. Tosin pelin pääsee läpi noin vartissa eli liian lyhyt. Pinocchiosta löytyy siitä huolimatta monipuolista tasoloikkaa. Ei silti läheskään Disneyn parhaita pelejä.

Huomenna aloitan tod näk Star Tropicsin NESillä joten taitaa viikonloppu mennä sen parissa.