Ei mulla oikeastaan varsinaista asiaa ollut muuta kuin että olen intoutunut melkoisen humalapitoiseen tilaan (ei mulla ollut kuin kaksi Lidlin lonkkua ja pastilliviina mallia Leijona), mutta on aina jännittävä pohtia, kuinka humalapitoiseen tilaan sitä voisi päätyä. Ilta ei välttämättä edes tähän päättyisi, mutta se on se kun seuraa ei löydy. Helena ei puhelimeen vastannut ja Mervillä oli muuta seuraa. Sitä oikeastaan päätyy varmaan oksentamaan ja hautautumaan Jaakon viereen. Oksettaa hiukan. Saa nähdä. Kissat ilmaisevat mielipiteitään, Lilli luuraamalla jalkatilassa ja Tasha väkättämällä aamulinnuille. Ehkä ne aavistavat, etten minä ole ihan täysissä sielun- ja ruumiinvoimissa. Mun pitää pitää toista silmää kiinni, jos meinaan nähdä, mitä kirjoitan.
Huomasin juuri, että Jaakkokin on juopotellut täällä. Mikä se semmoinen homma on, ettei minulle ilmoiteta. Olis vaan tullut Mestaan kuuntelemaan kaunista lauluani tai muuten vaan nauttimaan tästä torstain ja perjantain välisestä yöstä.
Tosiaan kiinnostaisi tämä jatkaminen, mutta täällä sitä hillutaan. Pitää yrittää saada nukuttua, että jaksaa riehua lauantaina.
Kummallista touhua.