IRC-Galleria

Jouduin naisellisen ja turhamaisen shoppailuhimon kouriin, kun katsoin Sinkkuelämää-leffan. En ole kuukausiin käynyt kunnolla shoppailemassa (lähinnä tämän peräkylän ja huonon rahatilanteen takia), tekisi ihan vallattomasti mieli jotain kauniisti leikattua takkia, keltaista tai vihreätä... Vanhat vaatteet näyttävät tylsiltä ja puhkikäytetyiltä, sitä niin mielellään haluaisi taas jotain uutta. Eikä ole koulun takia aikaa eikä voimaa/viitseliäisyyttä tehdä niitä vaatteita itse.

Laittakaapa nyt joku minulle pari tonnia rahaa, niin pääsen tästä Tampereelle shoppailemaan.

Tähän mielentilaan sopiikin täydellisesti seuraava YUP:n kappale.





Hyvää päivää, minä olen supermarketopas Ken!
Sinä kysyt mistä onnen löytää, minä kerron sen:
mainioilla ostosvainioilla onni asustaa,
oi sitä, joka onnen saa: paketteihin turvalukon taa
sen kaiken kätkee hän
ja ilosta itkahtaa...

Tavaroiden taikamaailma
seikkailuun kutsuu sinua!
Jos johdatus tänne toi
et enää koskaan tahdo pois.
(niin ei tehdä voi...)

Sport-osastolla parannella voi jäseniään:
herra hankkii rumalle rouvalleen kauniin irtopään,
sata neliötä saunaa, sellofaanisängyt lauteilleen,
leipää ja liput sirkukseen, kaiken tuon kuin tyhjää vaan!
Ja sitten toistamiseen
Rooma poltetaan...

Tavaroiden taikamaailma
seikkailuun kutsuu sinua!
Jos johdatus tänne toi
et enää koskaan tahdo pois.
(niin ei tehdä voi...)

Tuotetta, jota et ainakin kerran elämässäsi tarvitse,
ei ole - ainakaan ei meilläpäin
siis ota kärry ja laula näin:

Tavaroiden taikamaailma
seikkailuun kutsuu sinua!
Jos johdatus tänne toi
et enää koskaan tahdo pois.
(niin ei tehdä voi...)