Tässä mää taas olen, näytön edessä. "Näytöllä" tarkoitan tätä tietokoneen näyttöä. Vaan vittuako minä mitään näyttelen, jotain näyttöä pitäisi jo tässä iässä alkaa vähitellen näyttää. Vai mitä minä nyt sönkötän?!
Puolen tunnin lenkin sain sentään heitettyä, muuten on tullut taas jumitettua turhan panttina koko päivän. Aamupäivällä Tomb Raideria, sitten Williamsin tähdittämä trilleri, käynti Valkealan kirjastossa (Pelleä ja Röyhkää plus pari joulukasettia), musan kuuntelua ja pasianssia. Ja jonkin sortin vitutusta. Kaks kaljaa olis eteisessä, voishan ne vetästä - olishan sekin jotain, sus sentään.
Työharjottelussa jo kaks viikkoa mennyt - kuusi samanmoista edessä. Huomenna heitän paperit Kelaan, ja jään oottamaan rahaa. Eipä vittu tarvi Kouvolassa ravata - Kela sentään löytyy vielä täältäkin. Toivottavasti antavat kunnolla hilloa, että saa autettua porukoita laskujen maksussa. Levyjä pitää ostella, ja viikonloppuna pää täyteen. Perjantai-iltana Rockissa vedän överit, ja kuolaan Martikaisen kengät. Ilman rahaa en kyllä lähe ollenkaan, jääköön.
Vuodenvaihteessa loppuu harjottelu. Mitä vittua mää alan tehä?! Mikään ei kiinnosta, mut jotain olis pakko tehä ku raha on hupaa! Nainenki pitäis löytää. Vaan kukapa nyt meikästä... Otan kohta saatana väkisin. Oonko mä vittu ihan nolla? Mikään ei kiinnosta, emmää osaa mitään, ei kiinnosta nähä ketään, ihan sama mitä muut sanoo, ei kiinnosta.
Pelkään, että miä kyynistyn ihan lopullisesti. Mul ei oikeesti oo kohta enää minkäänlaisia tunteita kehenkään tai mihinkään. Itsarikaan ei kiinnosta, ja sitä paitsi mun laiskuus estäis sen muutenkin.
Kari Tapio laulaa telkkarissa Virtaa. Voi vittu.