IRC-Galleria

Tube_

Tube_

You can't photoshop your ugly personality.
avaa korvasi mä kerron sulle tarinan,
mä kerron mun kaverista, joka sai chansin valita
mut väärin valitsi, ja nyt harmittaa varmaa
pari vuot sitte se tarina sai alkunsa
se oli onnellinen likka, onnellises suhtees
mut kaikki muuttu, sil rupes menee surkeesti
Sen jätkä jätti, ja murheit alko piisaa
tytöl meni fiilis elämään
se eli tupakal, ei pystyny ees syömää
ja pari kuukaut myöhemmi sen broidi kuoli kolarissa
se veti maahan pienen ihmisen, joka etäänty sen frendeistä
ja joka iltapäivä se alko vetää perseitä
se muuttu täysin, näin ettei se ollu kunnossa
tyttö oli onneton ja haki onnee pullosta
se sekaantu huumeisii ja loput voitte arvaakki

nää on niit sanoi mitä ei kukaa meist käsitä
ei kukaa pysty tajuumaan miten ne valuu käsistä
miten nää päivät on harmaampii ku pitäisi
näist ei kukaa haluu puhuu, mutten pysty pitää sisäl
nää on niit sanoi mitä ei kukaa meist käsitä
ei kukaa pysty tajuumaan miten ne valuu käsistä
pyyhi sun kyyneleesi, ja puhu mulle avoimesti
avaa sun tunteesi, mä välitän susta ikuisesti

arvaa mitä seuras ku sen vanhemmat sai kuulla sen
niistä tuntu et lapsi oisi kuollu
ku sen mutsi itki päivii, ja faija oli murtunu
ja sitten ku tuli puute rahasta,
tyttö soitti faijalle ja siin samassa välit meni poikki
en nähny sitä sen jälkee, kun se sano mulle kännis et:
"mitä elämäl teen?"
se pisti jäihin, en tienny miten vastaa
ku likka oli saanu kestää iha liikaa paskaa
se lähti pois, sen oli tavallaa vaa pakko
se tyttö on yks niist nuorist jotka kohtalo tappo

nää on niit sanoi mitä ei kukaa meist käsitä
ei kukaa pysty tajuumaan miten ne valuu käsistä
miten nää päivät on harmaampii ku pitäisi
näist ei kukaa haluu puhuu, mutten pysty pitää sisäl
nää on niit sanoi mitä ei kukaa meist käsitä
ei kukaa pysty tajuumaan miten ne valuu käsistä
pyyhi sun kyyneleesi, ja puhu mulle avoimesti
avaa sun tunteesi, mä välitän susta ikuisesti

harmaata väriä löytyy varmaa jokasesta meistä
mut toivoo löytyy silti, eikä tarvi yksin seistä
ja jokasella on toivoo, vaik ei aina siltä tunnu
paineet murskaa meitä, ja taivas senku tummuu
vettä sataa, seka kyynelii vaa valuaa
murheit sattuu useesti ei heti pysty tajuumaa
miten kaikki pystyy kaatuumaan omilla jaloilla
vaik koitat pysyy vahvana, ni sydän alkaa hajoilla
me ollaa myöhässä, mut me parempaa uskotaa
puhu sun tunteist, älä pelkää kyl me kuunnellaa
kipu vaa kasvaa, ja lisääntyy sun arvetkin
meil oli lähtökohdat, mut ei tajuttu vaa tarpeeksi
ei ehkä arvostettu sitä mistä ollaa
mut ajan kanssa sitä ei voi olla kohtaamatta
tai katsomatta, katso sekä arvosta
puhu sun ongelmista ja muista silmiin katsoa...

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.