ei pystyny nukkuun, ei syödä, sitte ku ajattelee, ei sitä järjetönt kidutust ollu viisast jatkaa. jos kumpiki masentuu ja tulee riitaa , aina vaa lisää ja lisää . sit lopult on kuitenki pakko luovuttaa. yrittää ite pysyy hengis, juosta totuut ja ongelmii karkuu, sit ku silmät sulkee ni kaikki pläsähtää sun naamalle kovempaa ku
uskotkaa.ei saa tuudittaa itteensä ajatuksee et kaikki kestää, se on nii pienest kii, ja kuitenki lopulta kaikki katoo sitä ei vaa ikin haluis myöntää.