IRC-Galleria

Yo-päivä oli kertakaikkisen ihana, vaikka töitä joutuki tekemmään, kun alkoholin juonti tökki. Mie syytän siitä kello kolmen punasta Elyseetä, mutta pitihän sitä JAMASitella! Juukalaiset Grass hopperit testattu, omnom. Vaikka myönnettäköön, Cactusten ruohojuomat mennee rutkasti eelle.

Maija mehiläisenä tuli pörrättyy eilen, vaikka olinki kiltti semmonen, enkä ees pistelly.. Pahemmin. Sain kivat todistukset (päättötokarin keskiarvo 8,8 khih) ja yo-tokarikaan mikkää huono ollu. Sain toki lahjoja ja rahhaa, viinaa, herkkuja, mielettömän määrän kukkia (maljakot varmaan loppu kesken) ja hyvvää seuraa.. Ja muistoja.

Aa nyt on käsissä ja kaulassa hoppeita blingejä ja kohta uus kamera. Mutsihan se korollaan tuhos eilen miun kuvausvehkeen, kaikella tarkotuksesa; mutsi ja iskä oli miettiny ostavasa miulle uuen kameran, miulla oli käyny omassa mielessään uus nohevampi kamera. Uus vempele on nyt oikkeesti sitten tulossa, jätetään tuo ruuvisa tiputtanu rottelo historian kirjoihin.

Koko vaara raiku kun humpat pauho pihamaalla hienossa säässä ja boolimalja tyhjeni sen minkä ehti. Suku on pahin, sukusodilta säästyttiin kuitenki kumman kaupalla, huh! Sää se on puhheenaihe paras..

Janica kyselee Raunilta, onko booli tujua, Rauni vastaa, että kylläpä tämä kiikku heiluu hyvin..

Kaiken huipennukseks olin rytmikonneen (samba-Piia) kaveri, jolla on nyt vähäse haikeutta på sätt och vis, kun kuulen vieläki pään sisällä Metan esittämän Maailma on sun -biisin ja Annan pyssäyttävät sanat. Siis ikävä on nyt jo näitä miulle tärkeitä ihmisiä, ettehän mee pois, elkää ikinä menkö.. Kaikki tuntuu nii lopulliselta. Jäähyväisiltä. Snif.


// KOS-kertomukseen ei oo vieläkään aikaa, hoppu on armoton..

Ja Pahatar; tuo kakussa oleva valkonen juddu ei oo pallo, vaan lakki ylhäältä katottuna ;>

Iskekääpäs tänne potentiaalisia boolireseptejä ylppäriäni varten!

Melko mokkasia ylityötäytteisiä päiviä ja kymmenen rautaa tulessa. Onneks on tulta, sillä ei höyryä ilman tulta.
Huomenna oisin voinu nii mielelläni tintintiididiidi med my honeys..

Jynssäsin sitte tunnin terassia vimillä ja kaiken maailman litkuilla katuharja kainalossa ja hihathan heilu!

Uskovaiset putte possu -mummelit muistaa minnuu; seteleitä ja onnittelukortteja tipahtellee postiluukkuun ja miks; oon niitten idoli TK-paita päällä, I guess.

Kosin matkasta tullee juttua kuhan saan ajatukseni muotoon teksti, oli se semmosta.
Hankaussähköä. Kärsivällisyyttä pelliin siis.

Minä, silverfix & siiri

Okei oltiin Pännän kanssa toisessakin kohtaa. Sekuntti. Jeij.

Huomen aamulla reitti on seuraava;
Juuka -> Jns -> Hki -> Greece, KOS

Henkivartijoitani retken ajan ovat _regina, Tintterella, MMetta, Timppa ja Miikatsu

Niska limassa samalla kun hirvet örissee..

(Ei tuu ikävä...)

Avauduin, nyt yks salaisuus vähempänä (uskomatonta...)

Hengissä, vaikka vähän tärisyttää.

Kiitos siulle.

Grillikauen avajaiset!

Iskän hattu hävis harsohelevettiin, koko ukosta ei näkyny kun pää, murina vaan kuulu "missä vittu miun hattu?!" Ois voinu tyyni sää olla eees.
Traktoriki liikku yksinnään, kummitus ajelemmaan lähti, creep creep creep? Kuitenkaan se ei kauas ajellu kun loppu tuli.

5:45 herätys seuraavana neljänä pvänä, mutta ei se haittoo kun perjantaina kauas popopoiiis, iso lohtu.

Kuitti.

Näin unta että olin kahtomassa semmosta bändiä, jonka nimi oli MIRO MONSTERS! Ja mietin siinä että niillä on kyllä varmana jottain tekemistä Gothministerin Monsters-biisin kanssa...

Uusi elämä odottaa.

Palaspa tässä mieleen viimenen varsinainen äikän tunti helmikuulta. Olin ollu hulttio enkä ollu tekstitaion kurssilla jaksanu käyä paljoa. Kerrattiin siinä sitten vähä juttuu seuraavan päivän tekstitaion yo-kirjotukseen. Tuijotin siinä ihan ihmeissäni ja murheissani niitä pöyällä olleita pappereita, kun oli aika utopistista. Mököttämiseni keskeytti tekstari, joka oli tullu edessäni istuvalta Timolta, se meni näin: "Moi. Hymyile vähän mulle :)" Väkisinki suupielissä kävi liike ja fiilinki oli heti parempi. Mau.