IRC-Galleria

Mikko lähti vartti sitten ja mua kyllästyttää nyt jo tää yksin olo. Vaikka usein ku Mikko istuu koneella ( ja se istuu ja usein = lähes aina, mitenkään olematta katkera mutta...) niin mietin että se on ihan sama olisko se kotona ollenkaan, mut ei se kyl oo... sit se kuitenkin on tuos hajuetäisyydellä ja nyt se on kaukana poissa. Ryhdistäydyn. Tulee piiitkä viikko. Ei pääse töihinkään, HAH. Mä ehdotin Mikolle et voisin täks viikkoo mennä sen mukaan töihin, vaikka sit TET-harjotteluun tai voitais viettää sellanen "tutustu puolisosi työhön"-viikko. Mut ei...ei se halunnu ottaa mua mukaan. Ja toisaalta kyllä ymmärrän että tää olis jääny siihen että mä tutustun Mikon työhön, en usko että Mikko haluais tutustua mun työhöni, mitenkään omaa työtäni väheksymättä, mutta totuus se on.

Voi vidsit oon sairaslomalla ens viikon...tuntuu ihan törkeen pitkältä ajalta jotenkin olla kotona...mä vaan en oo niin vanha vielä että olisin kyllästynyt työntekoon, ehkä hyvä niin.
Keskiviikkona töissä tapahtui hassuja kun nostettiin toisen hoitajan kanssa yhtä potilasta, mun ranne sanoi sillon RiksRaks ja Poks ja alkoi sattumaan. Voi kun kiva. Kaiken kukkuraks meniin tohon omaan TK:seen päivystykseen niin ne sano sieltä että sori, ei ole aikaa, jos on vielä kipeä huomenna niin soita ja varaa aika...ties koska olis ollu seuraava vapaa. Mut menin sit tonne päivystykseen, onks se kunnallissairaala vai mikä, ainakin sen osoite on Kunnallissairaalantie, muistaakseni, mut kuitenkin, siellä saikin kaks tuntia odottaa että pääsee vähän oudontapaisen mieslääkärin puheille ja se kesti sit ehkä 5min kun se kysy mikä on ja kirjotti sairaslomalapun. huh. lauantaina meninkin sitten töihin mut mun ranne sanoi vieläkin että RiksRaks ja Poks ja oli kipee...niinpä sunnuntaina uusiks jonottaan päivystykseen, tällä kertaa odotin vaan tunnin, mitenniin VAAN! ja yllätyin siitä että se lääkäri käski olla pois töistä koko viikon ja sanoi vielä perään että tule perjantaina hakeen lisää lomaa jos vähänkään siltä tuntuu...jotenkin tuntuu lusmuumiselta taas tää ku ei mee töihin, mut toisaalta joo...eipä se käsi ikinä tule kuntoon jos mä nyt töihin meen, ku ne ei ihan kaikki toisinsanoen tosi harvat asukkaista on mitään köykäsiä keijukaisia mitä tosta vaan jaksaa nostella... varsinkin kun mä oon niiin pieni...

blaablaablaa...siinäpä vasta kiinnostava juttu mun sairaslomastani...ihmeellistä jos luit sen :D kiitos siitä.

ole hyvä.

tänään käyttiin kattoo yhtä rivaria paimiosta, se oli aikas kiva. ehkä vähän tyhmä se pohjaratkasu jotenkin...siellä oli iso aula, mikä tavallaan on ihan turha ja tarpeeton, toistaalta se oli kyl aika kivakin. tosi avaran tunnelman ainakin loi. Aikatosi hintava se on, mut niin ne kaikki rivarit kyllä on. Mut kivat koirat siellä oli. Toinen oli ihan vauva vielä, leikkisä ku mikä, mut Mikkoo se vähän pelkäs, kuulemma eka ihminen ketä se on pelänny, enkä ihmettele :D koiravauvakuume meinaa tulla ja kun tuo Mikkomies oli niin sulonen kun se söpöselitteli ja leikki sen koiran kans...olis se niin kiva olla sellainen karvanen kaveri täällä, mut onpa se toisaalta kiva nyt olla ilmankin. Eikä tiä, Mikko tuntuu olevan melko allerginenkin. Mut joo, eipä se koira nyt huomenna ainkaan taivaalta tipahda syliin...(ellen ihan tosissani toivo, niin ehkä sitten?)

mä meen nyt hankkimaan elämän. toisisanoen, käyn partsilla ja lysähdän sohvalle tai ehkä kuitenkin sänkyyn ja katon telkkua kunnes nukahdan siihen :)

hyvää yötä